Paasiuminarsarlugu oqaatigissagaanni inuiaqatigiit pitsaasumik ineriartunngippata suliffeqarfiit pitsaasumik iluatsittumillu ingerlasinnaanngillat. Ilutigitillugulu suliffeqarfiit ingerlalluartut inuiaqatigiinni pisariaqartinneqarput, inerisaaneq piorsaanerlu qularnaarneqassappata. Allatut oqaatigalugu CSR tassaavoq ataatsimoorluni kivitseqatigiinneq tamanut iluaqusiisussaq.

CSR nunarsuarmi tamarmi takussaaleraluttuinnarpoq. Skandinaviami suliffeqarfippassuit ukiorpanngortuni tamatuminnga aallutaqarput, Nunarsuaq tamaat isigissagaanni Tuluit nunaat tamatuminnga ineriartortitsisuni immaqa siuuttuulluni. Kisiannili aamma Kinami, Ruslandimi Brasiliamilu suliffeqarfinni CSR pimoorullugu aallutarineqaleraluttuinnarpoq – pissutigerpiarlugu suliffeqarfiutiminnut attuumassuteqarluinnarmat.

CSR Kalaallit Nunaanni nutaajullunilu nutaarsiassaanngitsutut taaneqarsinnaavoq. Oqariartaaseq nutaajuvoq, taamatuttaaq siunnersuiffilersorluni pilersaarusiorlunilu tamatuminnga aallussinissaq nutaajulluni. Kisianni suliniutaasartut CSR-ip iluani pineqartut – sulisut ilorrisimaarnissaat, akaareqatigiinneq, sulinermi avatangiisit, inuiaqataanermi tunniusimaneq, ilaallu ilanngullugit – nutaarsiassaanngilluinnarput. Akerlianik kalaallit suliffeqarfiutaanni ukiorpanngortuni suleriaatsimi ingerlatsinermilu aallaavigineqarlutik.

Kisianni CSR suliffeqarfinnik ingerlatsinermi iluatsittumik sunniuteqassappat pisariaqarpoq pimoorussamik pilersaarusiorluakkamillu tamatuminnga ingerlatsinissaq – suliffeqarfiullu iliuusai saqquminerulersillugit. Tamannali ima paasineqassanngilaq suliffeqarfiup qanoq pitsaatiginera takoqqusaarusiorujussuarluni oqaluttuarineqassasoq – suliffeqarfiulli inuiaqatigiinni akisussaaffimminik qanoq ingerlatsinera soqutigisaqartunit ilisimaneqarnissaa qularnaarneqassaaq. CSR-imik ingerlatsineq suliffeqarfimmut arlalippassuartigut pitsaasumik kinguneqarsinnaavoq – tutsuiginassusermik sumiiffimmi isigineqarneq orniginartinneqarnerlu, aalajaatsunik sulerusussusilinnillu sulisoqarneq, nukissiuuteqarnikkut atuinerup aamma sulisut napparsimallutik sulinngitsoortarnerat kiisalu nikerarnerisa annikillisinnerisigut aningaasartuutinik annikinnerulersitsineq, soorunami aamma pisisartunik kajungilersitsinermik aalajaallisaanermillu pilersitsinermik kinguneqartumik.

Tamakku saniatigut suliffeqarfiit nunanit tamalaaneersut, annertunerujartuinnartumik Kalaallit Nunaanni aallartitsisalersut, kalaallinut tunisassiornikkut pilersuisuminnut CSR-imik ingerlataqarnissamik piumasaqaateqartalerput. Tassalu suliffeqarfissuit anginerit nunani tamalaaneersut tamarmik , namminneq aamma annertuumik malitaminnillu CSR-imik ingerlatallit pineqarlutik – piumasaqaatigineqartarluni nunani tamalaani suleqatigisamik tamanna malissagaat. CSR-imik suliaqarnerup siunnerfilersukkamik saqqumilaartumillu ingerlannissaanut patsisissat soorunami tamanna ilagaat.

Soorunami aamma kalaallit suliffeqarfiutaasa soqutigisarilluinnarpaat inuiaqatigiit kalaallit pitsaanerpaamik ineriartornissaat. Tamatumanilu suliffeqarfiit qitiulluinnartumik inissisimapput, pisinnaassutsimikkut, sullissisinnaassutsimikkut kiisalu iliuuseqarnermikkut tunniussaqarsinnaallutik. Ataatsimoorluta kivitseqatigiikkutta angusaqarnerussaagut – tamatsinnut iluaqusiissamik.

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image