Suliffeqarfittut NAmminersorlutik Oqartussanit pigineqartutut Royal Greenland inuiaqatigiinnut iluaqutaanissaminut immikkut ittumik akisussaaffeqarpoq. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut akisussaassuseqarnera immikkullareqqissaarpoq, matumani Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarneranut imminullu akilersinnaasumik ineriartorneranut pingaaruteqarluinnartumik inissisimammat. Taamaattumik inuiaqatigiinnut akisussaassuseqarluta suliamik ingerlatsinerput pimoorulluinnarparput.

Ima iliorusuppugut:

  • Peqataanikkut sulianillu ingerlatsinikkut Kalaallit Nunaata inuiqatigiivisa ineriartornerannut sunniuteqaqataarusuppugut
  • Periarfissanik nutaanik nassaarnissaamut suliassallu unammillernartut toraagassat aaqqiissuteqarfiginissaannut iluaqutaaussamik suliniutinik ingerlatsinermi suleqatinik allanik suleqateqarneq
  • Nunani tamalaani tunngaviit akuerisaasut soorlu Naalagaaffiit Peqatigiit Global Compatia aalaamma ISO26000 aallaavigalugit CSR tunngavigalugu ataqatigiissillugu aaqqissuussamik eqeersimaartumillu sulineq
  • Anguniakkat, iliuusissatut pilersaarutit, atuutilersitsinerit naliliinerillu najoqqutaralugit pitsanngorsaanikkut angusaqarneq
  • CSR politikki aallaavigalugu sulianik ingerlatsinerit, unammillernartunik toraagaqarnerit angusallu pillugit attaveqatigiinneq nalunaarusiornerlu.

Pingaartitaq 1: Nungusaataanngitsumik aalisarneq

RoyaL Greenlandip niuernermik ingerlatsinerani nungusaataanngitsumik aalisarneq tunngaviulluinnarmat Royal Greenlandimut pingaaruteqarluinnarpoq. Nungusaataanngitsumik aalisarluarneq siunissaq ungasinnerusoq aningaasaliisarnerlu eqqarsaatigalugit imminut akilersinnaaneruvoq.

Nungusaataanngitsumik aalisarneq eqqartorneqaraangat aalisakkat aalaakkaasut pineqartarput, taakkualu ”Maximum Sustainable Yield” – tassa nungusaataanngitsumik pisassat annertunerpaaffissaat naapertorlugu aalisarneqartarput, matumanilu avatangiisit, aningaasaqarneq inuiaqatigiinnilu pissutsit tunngavigalugit aalisarneqartarlutik.

Ima iliorusuppugut:

  • Nammineq pisat kiisalu tunisassiassanik pisiortukkat eqqarsaatigalugit imminut akilersinnaasumik ineriartortitsinissaq anguniarlugu sulineq
  • Aalisagaqatigiit aalaakkaanngitsut kiisalu aalisaqatigiit pillugit paasissutissaat amigarpata pitsanngorsaanissamut suliniutinik piaartumik aallartitsineq
  • Aalisaqatigiiaanik aalisarnissamut akuersissummik pinissaq anguniarlugu sulineq, matumani amerlanerusunik pisassaqarnissamut aalisarnissamullu qulakkeerinnittumik
  • Tunisassioriaatsivut pitsanngorsarnerisigut tunisassiassanillu atuilluarnikkut aalisakkanik tunisassiassanik atuilluarneq.

Pingaartitaq 2: Avatangiisit

Nukimmik imermillu atuilluarneq eqqagassanillu immikkoortiterineq atuinerup malinnaaffiginerulerneranik kinguneqarpoq, tamannalu aningaasartuutiginnerunermik nassataqarsinnaalluni. Nukimmik atuinikinneruneq avatangiisinut sunniuteqarluartarpoq, matumani CO2-mik aniasitsineq najukkamilu mingutsitsineq annikinnerulertarmat.

Ima iliorusuppugut:

  • Tunisassiorfinni aalisariutinilu nukimmik imermillu atuinerup annikillisinnaasaa anguniarlugu sulissuteqarneq
  • Atortussanik nutaanik pissarsinikkut aaqqissuinikkullu avatangiisinik eriaginninnissamik pingaartitsineq
  • Avatangiisit eriagalugit ulluinnarni sulinermi sulisunik peqataatitsineq
  • Avatangiisinik eriaginnilluni imikumik kuutsitsineq eqqagassanillu immikkoortiterineq
  • Nunagisami pitsanngorsaavigineqarnissamik pisariaqartitsisuni suleqataaneq, sapinngisamik allat ingerlatsisut peqatigalugit.

Pingaartitaq 3: Sulinermi pissutsit inuillu pisinnaatitaaffii

Royal Greenlandip suliffeqarfittut pilerinartuunissani kissaatigaa, matumanilu suliffeqarfiup immikkoortortaqarfiini sulinermi pissutsit pitsaasuunissaat atugarissaarnissarlu qulakkeerumallugit sulisullu qitiutilluinnarpai. Sulinermi atugarissaarluartorqarnissaa ataqqeqatigiittoqarnissaalu pingaartilluinnarparput. Inuit ataasiakkaat piginnaasaqarnissaat kajumissuseqarnissaallu pingaartipparput, suliffeqarfiullu iluani avataanilu pikkorissartitsinerit ilinniagaqartitsinerillu aqqutigalugit nukittorsarneqartarlutik.

Ima iliorusuppugut:

  • Sulinermi tarnikkut timikkullu pissutsit pillugit pitsanngorsaanissamik salliutitsineq
  • Sulisut ataasiakkaat pisariaqartitaat kajumissusaallu aallaavigalugit sulisunik pikkorissartitsinissamut ilinniagaqartitsinissamulakisussaaffimmik tigusineq
  • Royal Greenlandimi sulisut assigiinngisitaartuunissaannik qulakkeerinninneq
  • Sulisut timigissartarnissaat, peqqinnartunik nerisaqarnissaat, imigassamik atuiallaannginnissaat pujortartannginnissaallu anguniarlugu ilisimatitsissuteqarneq kajumissaarinerlu
  • Suliffeqarfissuup iluani kalaallisut, danskisut tuluttullu attaveqatigiinneq
  • Naalagaaffiit Peqatigiit maleruagassatut isumaqatigiissutaannik ILO-mik inuillu pisinnaatitaaffiinik ataqqinnilluni naapertuineq

Pingaartitaq 4: Kalaallit Nunaat qitiutillugu nunagisami suleqataaneq

Aalisakkanik tulaassuiffittut tunitsivinnilu, tunisassiorfinni aalsariutinilu suliffissaqartitsisutut Royal Greenland Kalaallit Nunaanni immikkut ittumik akisussaaffeqqarpoq. Ammasumik attaveqatigiinnikkut eqeersimaartumillu suleqataanikkut inuiaqatigiinni pissutsitigut unammillernartunik toraagaqarnermi aaqqiissuteqarniarnermi suleqataalluarnissarput kissaatigaarput, annermillu piginnaasanik ineriartortitsineq inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartuusoralutigu.

Ima iliorusuppugut:

  • Ilinniagaqartitsinikkut ilinniarfiusinnaasunillu pilersitsinikkut kiisalu Kalaallit Nunaanni avataanilu tunisassiorfinni allaffinnilu ilinniarfissanik ilinniartunut kalaallinut neqerooruteqarnikkut Kalaallit Nunaanni ilinniagaqartitsinermut tapersersuineq
  • Royal Greenland Academy aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni sulisunik suliatigut inuttullu ilinniartitsineq ineriartortitsinerlu
  • Piffissani aalajangersimasuni tunisassiorfinnik matusigallartarnerni pikkorissartitsillu assigisaanilluunniit ingerlatsinikkut sulisunut sapinngisamik sivisunerpaamik sammisassaqartitsineq
  • Akitigut imminut akilersinnaappat pisiortukkallu suminngaanneerneri eqqarsaatigalugu pisineq isumatusaarneruppat Kalaallit Nunaanni pisiortorneq
  • Suliffeqarfiup niuernermik ingerlatsinera naapertorlugu inuiaqatigiit ineriartornerannut suleqataalluarneq
  • Royal Greenlandip tapiissuteqartarnermut politikkia naapertorlugu meqqaanut inuusuttunullu ilinniartunut timersortartunullu ataasiakkaanut eqimattakkaanullu tapiissuteqarneq

Pingaartitaq 5: Ingerlatsinermi ileqqorissaarluarneq

Naleqquttumik unammilleqatigiilluartumillu niueqatigiinnikkut pitsaasumik niuernikkut angusaqarluartoqartarpoq, matumanilu pisisartut suleqatillu suleqatiginerisigut periarfissat takkuttarput. Suliffeqarfittut Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartutut pingaaruteqarpoq Royal Greenlandip inatsisinik naapertuilluni niuernermik ingerlatsinissaa, taamaasilluni tusaamaneqarluarneq aamma suliffeqarfittut suleqatitullu pilerinartuuneq suliffeqarfitsialattullu isigineqarneq qulakkeerneqassammata.

Ima iliorusuppugut:

  • Tunisassiassanut eqqiluisaarnermullu atatillugu piumasaqaateqarnikkut tunisassiat inuussutissalerinermi isumannaallisaanikkut malittarisassat naapertorlugit tunisassiarineqarsimanissaanik pingaartitsineq
  • Tunisassiarineqartut aalisarneranniit tuninerinut nalunaarsuinikkut tunitsivinni, tunisassiorfinni aalisariutinilu nammineq pigisani tunisassianik sumi pisarineqarsimanerinut/tulaassorneqarsimanerinut/tunisassiarineqarsimanerinut il.il. takussutissanik peqarnissamik qulakkeerinninneq
  • Tunisassiat sumi pisarineqarneri pitsaassusaallu pillugit ammasumik attaveqatigiinneq
  • Naleqquttumik niiueqatigiinnermik qulakkeerinninneq
  • Tunisassiat qanoq ittuuneri, suminngaanneerneri pisiarineqartullu annertussusaat naapertorlugit kukkusumik nalileeratartoqarsinnaanera paasiniarlugu misissuineq pisiortortartunillu nakkutiginninneq
  • Pisiortortartuvut Royal Greenlandip pisiortortartuminut Code of Conductianik naapertuinissaannik piumasaqarneq
  • Peqquserlulluni iluanaarniarnermik qaqugukkulluunniit akiuiniarneq, matumani siorasaarilluni akilersuisitsisarneq aamma akiliilluni peqquserlutsitsineq pineqarput

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image