Kingullermik allakkama sakkortuumik sungiusarneq ingerlappara, tamannalu timinnut sakkortuumik sunniuteqarsimavoq. Taamaattumik qaangerumallugu ulluni arlalialunni qasuersaarpunga. Qasuersaalaarluni aamma ajunngilaq, taamaattorli itillangernermik kinguneqartarpoq. Itillingalersimavungalu, itillinganernilu ulluni pingasuni sungiusannginnama kingorna nuffaserpunga.

Tamatumunnga nassuiaatissara tassaavoq, sakkortuumik sungiusareernerup kingorna qasuersaaleriasaalernermi timi qasuersaartinneqartartoq peqqiilliulaarnermik kinguneqartarmat. Sungiusarnerup nalaani timi hormoninik nuannaarnartunik endorfiininik taaneqartartunik pilersitsilertarpoq, (Endorfiner (http://da.wikipedia.org/wiki/Endorfiner), tassalu nuannaarneq inuulluataarnerlu taakkuupput nuffasernissaagaluamik unitsitsigallartartut.

Inuit amerlasuut nuallulersimariaraangamik isersimaannartarput qasuersaarlutillu. Eqqissillungami sungiusartarsimanera iluaqutigalugu ullut sisamat ingerlanerinnaanni peqqisseqqippunga, taamaattumillu isumaqarpunga naak peqqiilliulaaraluarluni pisarnertut sungiusarneq iluaqutaasartoq. Maannakkullu sungiusarnera tamakkiisumik ingerlateqqilerpara,tamannalu siornatigorninngarnit sanilliullugu qasujaannerulersimanernik kinguneqarpoq.

Taamatuttaaq unammeqataaqqinnissara qanilliartorpoq, tassami decembarip aallaaqqaataani Seefeldimi Østrigimiittumi ujakkaaqataanissara pissaaq. Decembarip qaammataani unammisaqattaarnerni silarsuarmi pissartanngorniunnissamut februaarip qaammataani ingerlanneqartussamut anngunnissara neriuutigaara.

Timersortartorpalaartumik inuulluaqqusillunga
Martin Møller

Asseq