Isumasioqatigiinnerit assigiinngitsut ingerlanneqareernerisa kingorna Korea kujallermi inuussutissarsiornermik suliaqartut 200-nit amerlanerusut pulaarnerminni kalaaliminernik piareersarluakkanik ooqattaaripput.

Tunisassiassat assigiinngitsut soorlu qalerallit, saattuarsuit kalaallillu raajaat Royal Greenlandimit tunniunneqarput taamatuttaaq pulaartunut kalaaliminernik sassaalliutissanik piareersaasuusoq Hotel Arcticimi igasoq Jeppe Ejvind Nielsenip peqataaneranut Royal Greenland aningaasaliisuulluni.

Tuniniaanermi nittarsaassinermilu pisortaq Bruno Olesen Royal Greenland sinnerlugu Korea kujallermi peqataavoq, tikeraarnertillu pillugu ima oqaaseqarpoq: ”Japanimi Kinamilu niuernerup tungaatigut Royal Greenlandip inissisimanera pitsaasorujussuuvoq, kisiannili Korea kujallermi annertuallaanngitsumik tunisaqartarluni. Taamaattumik Korea kujallermi inuussutissarsiornerup tungaatigut pilerisaarisoqarmat peqataanerput pissarsivigilluarparput, matumani siunissami suliaqarfigineqartussanik pisisartunik nutaanik sisamanik – tallimanik atassuteqalersimagatta”.

Pisut allat ilaanni Korea kujallermi niuertarfissuaq anginerpaami saattuarsuarnik tuniniaasoqarnera pillugu takutitsisoqarpoq. Takutitsisoqareernerata kingorna tuniniaanerup ingerlarnga pillugu niuertarfissuarmi aqutsisoq naammagisimaarinnilluartoq Brunop oqaloqatigaa.

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image