Akileraarutit ilanngaatigereerlugit 136 million DKK-t isertinneqarneri kaaviiaartitallu 5 procentimik qaffariaateqarneri peqqutaallutik ukiuni pingasuni atuuttussami iliuuseqarnissamut pilersaarummi Naleraq-mi anguneqartussatut ilimagineqartut tassaasut siuariartorneq pitsaasumillu ineriartorneq Royal Greenlandip attappai. Akileraarutit ilanngaatigereerlugit angusap inernera ukiup siulianiit 72 procentimik qaffasinnerunera peqqutaalluni pitsaaneruvoq, taamaasillunilu ukiumut anguneqartussanut ilimagineqartumit malunnartumik qaffasinnerulluni.

Akileraarutit ilanngaatiginnginnerini angusat 180 million DKK-upput siorna 131 millioner DKK-usut.

Iluanaaruteqarnermut politikki atuuttoq naapertorlugu ukioq manna angusanit 3,6 million DKK-t iluanaarutitut illuartinneqarput.

Royal Greenlandip akiitsui erniallit 174 million DKK-nik ikilisinneqarput. Ukiup naatsorsuusiorfiusup naanerani akiitsut erniallit 1,6 milliarder DKK-upput. Suliffeqarfiup akiitsorisaminik suli ikilisaanissani qitiutippaa.

- Ataatsimut isigalugu ukiut marluk matuma siorna Naleraq-mi pilersaarutigisavut malippavut. Atlantikup avannaanit aalisakkanik qalerualinnillu sallertut inissisimalluta tunisaqarnerpaajunissarput pingaarnertut anguniagaraarput. Tamatumuuna aalisakkanik tunisassiortut silarsuaanni Royal Greenland suliffeqarfittut iluanaaruteqarnerpaatut inissisimalersinnaavoq, pisortaaneq Mikael Thinghuus oqarpoq.

- Royal Greenlandimi ineriartorneq nuannaarutigilluinnarparput. Sulisuvut pikkorillutik annertuumik suliaqarsimanerat peqqutaalluni Royal Greenland maanna suliffeqarfiuvoq ingerlalluartoq. Soorunami aamma niuernermi ineriartortitsineq ilutigalugu pisinnaasarput atorlugu Kalaallit Nunaannit tuniniaanitsinnit annerpaamik iluanaaruteqarniarsimanerput sunniuteqaqataavoq. Tunisassiaatitta nioqqutiginiarnerat iluatsitsiffiusimavoq, matumanilu periarfissat naammattoorsimasavut atorluarsimallutigit, Mikael Thinghuus oqarpoq nangillunilu:

- Royal Greenlandip ineriartoqqinnissaanut angusarput toqqammavigerusupparput. Siuariartortitsiuartussanik Royal Greenlandip periarfissanik pilersitsinissaa qularnaarumallugu tamannalu ilutigalugu suliffeqarfiup piginnittua - Namminersorlutik Oqartussat – nalorninartunik toraagaqarnissaata annikillisinneqarnisssaa anguniarlugu aqutsisoqatigiiusugut siulersuisuusugullu aasap tungaanut pilersaarutit naapertorlugit suliaqassaagut. Kalaallit Nunaata isumalluutaasa uumassusillit nalingi iluanaaruteqarfiulluassappata nunani assigiinngitsuni niunermik ingerlatsiffiusut pingaarnerit tuniniaanermik ingerlatsilluarfiusariaqarput. Royal Greenland Kalaallit Nunaata inuiaqatigiivinit pigineqartutut inissisimatilluni uumassusilinnik nunap isumalluutaanik tuniniaanermit inuiaqatigiit sapinngisamik aningaasarsiornissaannut pissusissamisoortumik aqqutissiunissamik qularnaarisussaavoq.

Kaaviiartitatigut 7 procentimik qaffariaatitaqartumik ingerlatsinerullu tungaatigut annertuumik siuariaatitaqartumik Atlantikup avannaani niuernerup tungaatigut pitsaasumik ineriartortoqarpoq. Tamannalu pivoq, naak raajartassiissuutit ikilineqaraluartut avataanilu raajarniarneq ajornakusooraluartoq, matumani raajanik tunisassianik tunisinerit 6.800 tonsinik ikinnerummata, tassa tunisat 23 procentimik annikillisimallutik. Sisimiuni Ilulissanilu tunisassiorfiit pitsanngorsarniarlugit aningaasaliinerujussuit pitsaasumik ineriartortoqarneranut sunniuteqaqataapput.

Europami niuerneq unammillernartoqarsimavoq, matumani Europami siornatigut angingaasatigut akiitsoqarnerullu tungaatigut ajornartorsiuteqarnermik sunnertissimasumi niuernermi unammillernarfioqisumi kaaviaartitat qaffariaataat annikimmata. Ingerlatsinermili angusat tungaatigut pitsanngoriaateqartoqarpoq.

Siunissami aningaasarsiornerup pitsanngorsarnissaa siunertaralugu ukiumoortumik naatsorsuusiorneq naammassineqareersorli Royal Greenland aalajangerpoq, Glyngørimi raajanik seernartulikkanik tunisassiorneq Aalborgimut nuunneqassasoq. Taamaattumik naatsorsuusiornerit nalikilliliinernik 40 million DKK-nik ilaqarput. Akerlianilli ukiup ingerlanerani 24 million DKK-nik iluanaaruteqarfiusumik kilisaat raajarniut tunineqarpoq. Angusap inernerani ilanngunneqartut marluk pineqartut pisimanngikkaluarpata angusap inernera pitsaanerusimassagaluarpoq.

Niuernerup tungaatigut ingammik Kangiani kisiannili aamma Tuluit Nunaanni Tysklandimilu niuerneq siuariaateqarfiusimavoq.

Ukiumut aggersumut ilimagisat

Raajartassiissutinik ikilisaasoqarnera nioqqutissallu akiinik unammillernartoqarfiunera peqqutigalugit Royal Greenland Kalaallit Nunaanni tunisassiassat tungaatigut siunissami qanoq inissisimajumaarnersoq nalorninartoqarpoq, matumani Europami niuernerup tungaatigut unammillernerit aamma sukannernerulersimammata.

Ukioq 2012/13-imut ilimagisat kaaviiaartitat tungaatigut 3-5 procentimik qaffariaatitaqartumik ineriartortuarfiunissaanik akileraarutillu ilanngaatigereerlugit 135 million DKK sinnerlugit angusaqarfiunissaanik tunngaveqarput. Akiitsut erniallit milliardip ataatsip sisamararterutaanik ikilineqarsimanissaat tassa 1,3 milliard DKK-ninngorsimanissaat ilimagineqarpoq.

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image