Tuniniaanermi nittarsaassinermilu pisortaq Bruno Olesen saqqummersitsineq pillugu ima oqarpoq:

- RG aatsaat taama saqqummersitsinermi pitsaatigisumi – ESEp saqqummersitsinerani – peqataavoq. Tuniniaavik pisisartunit amerlasuunit ornigarluarneqarpoq, allaat pisisartut tamarmik sullikkumallugit tuniniaaviup eqqaata natiani ilaatigut pisisartunik sullissineq ingerlanneqartariaqarsimalluni. Niueqatigiinnerup tungaatigut periarfissat nutaarpaassuit eqqartorneqarluarput, isumaqatigiissusiortoqarporlumi. Assersuutigalugu ukiup ilivitsup ingerlanerani 120 tonsinik kapisilinnik pujuukkanik nassiussissarnissaq pillugu Italiami tuniniaasartuvut Auchan Italiameersoq peqatigalugu isumaqatigiissusiorput. Pisisartuvut igaffillillu sullittakkavut pingaarnerit Europami tamaneersut tuniniaavik ornigarpaat taamatuttaaq tunisassianik eqqussuisartunit pisisartunillu Kangianeersunit ornigarluarneqarluni. RG-ip tunisassiaatai assigiinngiiaartut pisisartutsinnut annertuumik pilerigineqartarnerat takullugu ajasoornartuaannarpoq.

Royal Greenlandip Atlantikup Avannaani pisanit tunisassiarisartagai tuniniaavimmi qitiutinneqarput; raajat, qalerallit, saarulliit, saattuat aamma nipisaat suaat pingaartumillu qanittumi MSC-mik meqqilersorneqartalersut raajat Kalaallit Nunaata imartaani pisat kiisalu Paamiuni saarulliit tunisassiarineqartartut. Atlantikup Avannaani pisanit tunisassiarineqartartut tuniniaaviup saavanut sallilikkanut qerititsiviusunut pingasunut iliorarlugit saarlinngorlugit saqqummitinneqarput. Sallilikkat qerititsiviusut isiginnaaquserneqarput, taakkunanilu qalerallit, raajat aamma saattuat pisarineqarnerisa naatsumik filminnngorlugit immiunneqarneri isiginnaaneqarsinnaallutik.

(Filmit naatsut ukunani isiginnaarsinnaavatit: raajat, qalerallit, saattuat)

Pisisartut kalaaliminernit tapasilianik mamarluinnartunik sassaallerfigineqarput – qalerallit pujuukkat iffiukkamik iggisikkat, raajat aiolimik naasunillu akuutissalersukkanik taratsunik akulimmik safranilikkat, saattuat akuutissanik akuukkami kinisimaarneqarnikut paarnallu kigutaannik akuutissalersukkanik aspargesitallit kiisalu saarullinnik tamulugassiat peberrodimik akuukkamik miserallit – sassaalliutigineqartullu taamaasillutik Royal Greenlandip tunisassiaanik assigiinngiiaartunik kusanarluinnartumik takutitsipput. Saqqummersitsineq ulluni pingasuni sivisussuseqarpoq, ullunilu taakkunani puuguttat tapasinik imallit 250-it missaanni amerlassuseqartut sassaalliutigineqarput.

Royal Greenlandimi pisiniartartut immikkoortortaanni sulisut saqqummersitsinermi peqataapputtaaq, matumanilu tunisassiassanik, akussanik, poortuutissanik assigisaannillu pilersuisartutoqqanik nutaanillumi naapitsillutik.

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image