1-miit 100-mut nalileeriaaseq naapertorlugu suliamik nuannarinninnermut atatillugu pointit agguaqatigiisikkaanni 80 pointiuvoq, tamannalu qaffasingaatsiarpoq. Misissuisitsinermi sulisut kinaassutsiminnik isertuussillutik Royal Greenlandip tusaamaneqarneranut, aqutsisuminnut qaninnermut, suleqatigiinnermut, ulluinnarni suliassanut kiisalu ineriartornissamut periarfissanut tunngasunik naliliipput.

Misissuisitsinerup inernera Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit allat anginerit arfineq–marluk assinganik misissuisitsinerisa inernerannut sanilliunneqarpoq. Ataatsimut isigalugu Royal Greenland Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnut allanut arfineq-marluusunut sanilliullugu agguaqatigiisillugu 7 pointimik qaffasinneruvoq, matumani suliffeqarfiit allat suliamik nuannarinninnermut atatillugu katillugit 73 pointinnassimammata massa Royal Greenland 80 pointinnattoq.

- Inernerit uppernarsivaat, assigiinngitsutigut ukiut kingulliit ingerlaneranni suliniutinik assigiinngitsunik aallartitsisimanivut eqqortuliornerusut. Ataatsimullu isigalugu sulisut pitsaasunik akissuteqarsimanerisa uppernarsisippaattaaq, siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pingaarutilinnik suliniuteqarnerput sulisut naammagisimaarnerulernerannik kinguneqartartoq. Naggasiutigalugu aamma eqqaanngitsoorsinnaanngilarput, sulisut immersuinerisa inerneri pitsaaqisut inuiaqatigiit akornanni ilaatigut aalisakkanik tunisassiornermik ingerlatsinermik iluarisimaarinninngittoqarpiartannginneranut Royal Greenland A/S-illu suliffeqarfittut isigineqarnerata pitsaavallaanngittarneranut akerliliisut, pisortaqatigiit oqarput.

Naak inernerit qiimmaallannaraluartut pisortaqatigiit arajutsisimanngilluinnarpaat, nalunaarusiap erseqqilluinnartumik tikkuukkaa suliatigut pitsaanerusumik ingerlanerulerumagutta iliuuseqarfissat ilaat ukkannerulertariaqarivut. Soorlu ilaatigut suliatigut inuttullu ineriartorneq aamma suliffimmi avatangiisitigut timikkut atukkat eqqaaneqarsinnaapput.

Atukkatigut misissuisitsinermi nunani avannarlerni sulisut atugaannik misissuisartut annersaat Ennova suleqatigalugu atukkatigut misissuisitsisoqarpoq. Royal Greenlandip Kalaallit Nunaanni sulisuisa 80 procentii misissuisitsinermi apeqqutinik akiortuipput. Sulisoqarnermi Pikkorissaanermilu ingerlatsisoq Søren Olsen Damgaardip atukkatigut misissuisitsisoqarsimanera assut naammagisimaarluarpaa oqarporlu:

- Suliamik nuannarinninnermut, suleqatigiinnermut, tusaamaneqarnermut, aqutsinermut il.il. atatillugu sutigut tamatigut nalilerneqarluarpugut. Ataatsimut isigalugu sulisutta Royal Greenland naamagisimaartorujussuuaat. Taamatuttaaq Ennova aqqutigalugu atukkatigut aamma misisssuisitsisimasunut Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnut allanut sanilliulluta nalilerneqarnerput qaffasinneruvoq. Taamatuttaaq sulisuvut allaammi kinaassutsimik isertuussillutik misissuisitsinermi apeqqutinik immersuinerisa inernerisa pitsaalluinnartut takutippaat, sulisutsinnit iluarisimaarneqartugut. Tamannalu tulluusimaarutigiinnarsinnaavarput.

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image