Akileraarusiinnginnermi sinneqartoorutit 168 millioner koruuniusut siorna angusanit 180 millioner koruuniusunit appasinnerulaarput, ataatsimulli isigalugu angusat iluarisimaarneqarput.

Angusat ilutigisaanillu akiitsut erniallit 192 millioner koruuninik ikilisinneqarnerat Royal Greenlandip 2012/2013-imi ukiup qiteqqunnerani nalunaarusiaani ukiumut tamarmut anguneqartussatut ilimagineqartunut naapertuupput.

- Niuernikkut ingerlalluarneq aallaavigalugu iliuusissatut pilersaarut nutaaq aallartisarparput, taannalu naapertorlugu Royal Greenlandip aalisakkerinermi Atlantikup avannaaneersunik pilersuinermi nunarsuaq tamakkerlugu siuttuulernissaa – The North Atlantic Champion-imik taasamik anguniagassatut siunniussaqarpugut, pisortaaneq Mikael Thinghuus oqarpoq ilassuteqarlunilu:

- Immap pisuussutaanik Atlantikup avannaaneersunik pissarsiarisinnaasatta nalinginik Kalaallit Nunaannut iluaqutaasumik nungusaataanngitsumillu annertusaaniarpugut. Raajat issittup imartaaneersut qalerallillu pingaartumik pineqarput.

Royal Greenlandip Wilhelmshavenimi tunisassiorfigisimasaanik Europamilu tuniniaasarfinnik tassunga attuumassutilinnik arlalinnik tunisinermut atatillugu Thinghuus ilassusiivoq:

- Wilhelmshavenimi tunisassiorfimmik tunisinikkut iliuusissatut pilersaarut aallartitsigasuarneqarpoq. Ilaatigut aqutsisutigut nukinnik aammalu Royal Greenlandimi sulisut aalajangersimasut Kalaallit Nunaanni aammalu Atlantikup avannaani niuernermi pingaarnertut aallussaannik sukaterinissamut periarfissaqalerpugut. Aammattaaq tunisassiorfimmik tunisinitsigut akiitsuvut erniallit malunnaateqarluinnartumik ikilisissinnaalerpagut, taamalu niuernermi pingaarnertut aallussanut aningaasaliinissamut periarfissaqalerluni.

Naak kaaviiaartitat siornamut 5,0 milliarder koruuniusunut sanilliullugit 2012/2013-imi 5,3 milliarder koruuninut qaffariarsimagaluartut Royal Greenlandip isertitai appasinnerulaarput.

Niuerutini pingaarnerni inissisimaneq – raajat uusut qalipaajakkallu, raajat qalipallit aammalu qalerallit – attatiinnarneqarpoq, tamannalu naammagisimaarnarluinnarpoq; pingaartumik Kalaallit Nunaannit aalisarnermi raajartassiissutit ikilisikkiartorneqarnerat aammalu aalisarnermi akitsuusiisarnerit qaffariartupiloornerat eqqarsaatigalugu, tamatumanilu Royal Greenland 2012/2013-imi 54 millioner koruuninik aningaasartuuteqarpoq ukiup siuliani affaannaanik aningaasartuuteqarsimalluni.

- Niuerutinilu pingaarnerni taakkunanerpiaq siuttuuffigisatsinni nunarsuaq tamakkerlugu pilersuisartutut annerpaajorusullutalu pitsaanerpaajorusuppugut, taamaammat ajunngilluinnarpoq niuerutit pingaarnerit taakku aamma 2012/2013-imi pitsaalluinnartunik angusaqarfiummata, Thinghuus oqarpoq nangillunilu:

- Niuerutit pingaartitat sinnerini siuttuulersinnaagunanngilagut, taamaakkaluartorli pitsaanerpaamik angusaqarniarluta pimoorussilluarniarumaarpugut.

Saarulliit tunisaaneranni akiisa appariartornerat kapisilinnillu tunisassiassat akiisa qaffakkiartornerat angusanut kingunerlussimapput sinneqartoorutitigut ukiup siulianut naleqqiullugu katillugit 60 millioner koruuninik appariaataaffiusumik.

Saarullittassiissutit qaffakkiartornerat, minnerunngitsumik Barentsip imartaani, tuniniaanermi akitigut ukiup siulianut naleqqiullugu 20 procentimik appariaataaffiusimavoq, tamannalu isertitatigut 30 millioner koruuninik appariaataasimavoq. Saarulliit Royal Greenlandimut amigartoorutitut maanna inissisimalerput. Suliassaqarfimmi tamatumani suliffeqarfissuup aningaasartuutigisartagaanik ikilisaanissaq siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu killilimmik periarfissaqarpoq, pissutsimmi allanngunngippata Kalaallit Nunaanni tunitsivinnik arlalinnik matusisariaqartoqalersinnaammat, nunarsuarmili akigitinneqartunik ilungersuatitsisunik ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu qaangiiniarnermi saarullinnik sinerissap qanittuaneersunik tunisassioriaatsip suli inerisaavigineqarnissaa aaqqiissutaasinnaasutut ilimanarsinnaavoq.

Taamatuttaaq pujuukkat tungaatigut kapisilinnik tunisassiassat akiisa qaffakkiartornerat tuniniaanermi akitigut aaqqiiffigineqarsinnaasimanngimmat 2012/2013 amigartoorfiusimavoq, siornatigut sinneqartoorfiusimalluni.

Akiitsut erniaqartinneqartut 192 millioner koruuninik ikilisinneqarput ukiullu naatsorsuiffiup naanerani 1,4 milliarder koruuninngorsimapput. Wilhelmshavenimi tunisassiorfiup tunineqarnera ukiup naatsorsuiffiup naammassineqarnerata kingorna aatsaat naammassineqarpoq, taamaammallu 2012/2013-imi kisitsisaatini ilaanatik.

Royal Greenlandimik piginnittut Namminersorlutik Oqartussat isumaqatigiissuteqarfiginerisigut ukiumi sinneqartoorutinit 50 millioner koruunit agguagarsiatut illuartinneqarput. Royal Greenland 2012/2013-imi 33 millioner koruuninik Kalaallit Nunaannut akileraarpoq, ilanngullugulu 54 millioner koruuninik aalisarnermi akitsuutinut assigiinngitsunut aningaasartuuteqarluni.

Namminersorlutik Oqartussat Royal Greenlandimut akisussaaffilimmik aningaasaliissutigisimasai ukiup ingerlanerani 50 millioner koruuninik akilersuiffigineqarput, taamalu 250 millioner koruuninik aningaasaliissutaasimasunit akiitsut maanna 100 millioner koruuninut ikilisinneqarput.

Kalaallit Nunaanni sulisorisat 2012/2013-imi aamma amerleriaqqipput, taamalu Royal Greenlandip 910-t sulisorilerpai, ukiup siulianut sanilliukkaanni 832-iusimapput 2010/2011-milu 793-iusimallutik.

Royal Greenlandimut pilersuisuusut eqqarsaatigigaanni nuannaarutissatut maluginiagassaavoq, tunisinermi akit 2012/2013-imi 11 procentimik qaffariarsimammata. Ukiut kingulliit pingasut tunisinermi akit aqquaqatigiissillugu 46 procentinik qaffariarsimapput; minnerunngitsumik qalerallit tunisaaneranni akiusup marloriaatinngorsimanera pissutigalugu.

Suliffeqarfisssuarmi tamarmiusumi kisitsisit pingaarnerit najoqqutassallu

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image