Akileraannginnermi 59 millioner koruuninik angusat ukiup siuliani angusatigut 25 millioner koruuninik appariarfiusimanerannik ersersitsipput, tamatumanilu nunani allani aningaasat nalingisa ineriartornerisa killup tungaanut ingerlasimanerat kisiartatut pissutaavoq, pingaartumik japanimiut aningaasaat yen eqqarsaatigalugu. Aningaasat nalingisa allanngorarnerat ukiup siulianut naleqqiullugu 40 millioner koruuninik ajunaarutaasimapput.

Pingaarnertut aallussatigut angusat aningaasat nalingisa allanngorarnerisa kingunerluutissaraluisa ilaannik pakkersimaartitsisinnaasimapput. Naak Wilhelmshavenimi tunisassiorfiup tunineqarneragut kaaviiaartitat tamakkiisut 11 %-inik appariarsimagaluartut aallussaqarfiit kiserngoruttut ukiup siulianut naleqqiullugit naammagisimaarutaalluartumik 7 %-inik qaffariarfiusimapput.

- Wilhelmshavenimi tunisassiorfiup tunineqarnera ilaatigut pissutigalugu Royal Greenlandip killiffik pingaaruteqarluinnartoq anguaa, tassami akiitsut erniallit 958 millioner koruuninut perngaammik appasinnerpaaffiusumut ikilisissinnaaleratsigit. Taamaasilluta akiitsut 1 milliard koruunit ataallugit ikilisinnissaannut anguniagarput piviusunngortipparput. Royal Greenland suliffeqarfittut nutaanertut oqaluttuassartaani ullumikkut aningaasaqarnikkut niuernikkullu patajaannerujussuullunilu ingerlalluarlunilu aallussilluarpoq, pisortaaneq Mikael Thinghuus erseqqissaavoq.

Akiitsut erniallit 2007/2008-mi 2,3 milliarder koruuniusimapput. Maanna amerlassusigiligaat 1½ milliard koruuninik ikilisinneqarsimanerisa naligaat.

Royal Greenlandip akimmisaarutinik qaangiiniartarnini ukiuni kingulliunerusuni ilisimaneqaatigilersimavaa, taamaammallu suliffeqarfiup ineriartornissaanut neriulluaateqarpoq. Suliffeqarfiup taamaammat siorna ukiumoortumik angusarisimasami annertoqataannik angusaqarnissaminik siusinnerusukkut nalunaaruteqareernini aalajangiusimavaa, tassalu akileraareerluni 100 millioner koruuninik sinneqartoornissaq.

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image