- Sulissutigineqarnera peqataasunit tamanit tapersersorneqarluarpoq, atuutsitsilernissallu aalisarnermi susassaqartunit isumaqatigiissutigineqarnera aammalu aalisartut peqataasimasut akuulluarsimanerat misigisaavoq nuannersoq, Royal Greenlandimi CSR-imut akisussaasuusoq Lisbeth Shönemann-Paul aamma Sustainable Fisheries Greenlandimi suliniuteqarnermi aqutsisuusoq unnersiorpoq.

Akuersissumi ukioq manna tunisassiat aamma ilaatinneqarput, taamaammat kalaallit tulaassuisartut Islandimi tulaassuisartut assigalugit MSC-mik ilisarnaaqqutilinnik maanna tunisisinnaalerput.

- Aalisartut kattuffianniit nuannaarutigeqaarput MSC-mik akuersititsiniarluni suliniuteqarneq kinguneqarluarmat. Tamatumuuna kalaallit tunisassiaasa niuffaffinnut iluanaaruteqarfiunerusinnaasunut aqqutissiuunneqarnerat qulakkeerneqarpoq. Kingumuttaaq uppernarsaqqinneqarpoq, Kalaallit Nunaanni aalisarneq nungusaataanngitsumik ingerlanneqartoq, Tønnes Berthelsen KNAPK-mit oqarpoq.

Akuersissutitaarneq Royal Greenlandimi tunisassialerinermi immikkoortortameersunit aamma nuannaarutigineqarpoq.

- Suannik tuniniaanitsinnut pingaarutilerujussuuvoq tunisassiassat Kalaallit Nunaanni nungusaataanngitsumik tunisassiornermeersutut uppernarsaatissaqalermata. Pingaartumik nunani Tysklandimi Sverigemilu MSC-mik ilisimasaqarluarfiusumi pisisartullu ilisimasaqarfigisaanni tuniniaanitsinnut iluaqutaavoq, Royal Greenlandimi tunisassialerinermi pisortaq Lise-Lotte Callesøe York oqarpoq.

Nungusaataanngitsumik nipisanniarnerup ilisarnaaqquserneqartalernissaa anguniarlugu suliniuteqarneq peqassutsip tungaatigut ilisimasat annikitsuunerat pissutigalugu aalisarnermik immikkut ittumik tunngaveqarpoq. Periuseq ateqarpoq Risk bases Framework. Naak aalisarneq akuerisaagaluartoq taamaattoq akuersissutip pigiinnarnissaanut eqqartugassat arlallit suli suliniutiginiarneqassapput, pingaartumik aalisarnermi ingerlatsinissatigut aammalu timmissanik uumasunillu miluumasunik pisarisuugaqartarnermut tunngasunik pitsaanerusumik nalunaarsuisalernissap tungaatigut.

Akuersissutitaarnissaq pillugu paasissutissat

Akuersissutitaarnissamut suliniuteqarneq ajunngitsumik aammali assoroornartumik ingerlasimavoq, pingaarnertullu sammineqarput:

Juni 2013: Aalisartunik, Pinngortitaleriffimmik, pisortaqarfinneersunik suliffissuaqarfinneersunillu isumasioqateqarneq. Siunertaq: Ilisimatitsineq, aalisarneq pillugu paasissutissanik katersineq, suliniut pillugu ingerlaasissap pitsaassusiliinissallu tungaatigut siunertaleeqatigiinneq.

Novembari 2013: Det Norske Veritasimit nalililersuilluni nalunaarusiaq, suliarinnittoq Hans Lassen. Suliniaqatigiit KNAPK, Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfik, KANUAANA, Aalisarnermut Piniarnermut aammalu Nunalerinermut Naalakkersuisoqarfik, Pinngortitaleriffik aammalu Sustainable Fisheries Greenland sulillutik aallartipput.

Marsi 2014: Naggataarutaasumik nalilersuineq aallartinneqarpoq.

Maaji 2014: Aalisarnerup ingerlaasissaa aammalu nipisanniarneq pillugu nalunaarusiap nutarterneqarnera akuerineqarput.

Septembari 2014: Nalilissartutut suleqatigiit uppernarsaatissanik misissuisussat aalisarnermilu soqutigisalinnik oqaloqateqartussat tikeraarput.

Aggusti 2015: Ilisarnaaqqutitaarniarneq naammassineqarpoq.

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image