Aalisariutip aappaa 30 miiterinik aappaalu 40 miiterinik takissuseqartut Nuummi tulatsiarnerminni siunertaminnut, tassalu saarullinnik uumasunik Maniiitsup eqqaani pisaasunik, kingorna uumatitsivinniisinneqariarlutik tunisassiorfimmut assartorneqariarlutik saarulliit pitssalluinnartutut Europami pisisartunut tunisassiassanik assartuinissaminnut tulluussarneqarlutik aaqqissuunneqarput.

- Nuummi tulaqqanitsinni aalisariutit annikitsunik aaqqissuunneqarput, ilaatigut imaarsaammik ikkussivigineqarlutik. Allatigut aaqqissuinerit pingasunngorpat ornitatsinnut Maniitsumut pigutta isumagineqassapput. "Kangaamiut" atorneqarnissaminut piareerlugu suliarineqaqqaassagami suli Nuummiikkallassaaq, taama oqarpoq aalisariutip "Maniitsup" naalagaa norskiusoq Karl Angelsen.

Suliaq pissanganartoq

Aalisariut "Maniitsoq" siornatigut "Harmoni"-mik taaguuteqarsimasoq 1960-imi Norgemi sananeqarnikuusoq siornatigut New Foundlandimi puisinniutitut atorneqarsimavoq. Aalisariut aamma Tunup imartaani aammalu Norgep imartaani ammassassuarniutitut atorneqarsimasoq saarullinnik uumasunik Maniitsup eqqaani kangerlunni aalisartunit bundgarnersortunit pisarineqarsimasunik assartuissassaaq. Saarulliit uumasut tankinut 400-it 500-illu akornanni imartusseqartunut " milluariarlugit" uumatitsivinnut assartortassavai. Saarulliit ullut marluk tallimallu akornanni uumatitsivinniitinneqareeraangata saarulliit aalisariummik "Kangaamiumit" Maniitsumi tunisassiorfimmut assartorneqartassapput.

- Aalisariut Maniitsoq Tromsø-miit Kalaallit Nunaannut assartornissaanut atorfinitsinneqarsimagaluarpunga, kisiannnili saarullinnik uumasunik assartuilluni suliniutip aallartisarneqarnerani suleqataasinnaanersunga aperineqarama naaggaarsinnaasimanngilanga. Suliniut pissanganarluinnartuuvoq, taamaattumik aallartisarneqarnerani suleqataarusuppunga, taama Karl Angelsen 1960-ikkunni nunatsinni arfanniartunut ilaalluni angalasarsimasoq oqarpoq.

Aalisariu Maniitsoq ilaatigut aamma umimmannik Tunumiit Norgimut angallassinikuusimasoq tallimanik inuttaqarpoq Kangaamiullu sisamanik inuttaqarluni.

Royal Greenland siorna 2014-imi julimi aggustusimilu misileraalluni saarullinnik uumasunik i tunisassioreersimavoq, taamanilu ullormut saarulliit tonsit tallimat tunisassiarineqarsimasut 2015-imi ullormut 50 tonsit tunisassiarisinnaanissaat siunniuteqqavaa.

Alllattoq: Inga Egede, ineg@royalgreenland.com

Assit: John David Eriksen

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image