Tunisassiorfiup Wilhelmshavenimiittup tunineqarnera pissutigalugu kaaviiaartitat ikinnerugaluartut Royal Greenland akileraannginnermi 199 millioner koruuninik angusaqarpoq. Suliffeqarfissuup oqaluttuarisaanerani aatsaat taama pitsaatigisumik akileraannginnermi angusaqartoqarpoq. Royal Greenlandip Amerikamiut umiarsuaatileqatigiiffianni Iquiquemi ikinnerussuteqartumik piginneqataassutsini tunisimagaluarai ukiumoortumik nalunaarusiami ingerlatsinikkut angusat pitsaapput.

Pingaarnertut aallussatigut angusat 2013/14-imut ukiumoortumik nalunaarusiaq ilanngullugu ukiuni sisamani tulleriinni annertusiartorput sinneqartoorutaaffiulluarlutillu.

Akiitsut ernialersukkat ukiumoortumik naatsorsuutit naaneranni 897 millioner koruuniupput. Akiitsut 2007/08-imut ukiumoortumik naatsorsuutit naaneranni 2,3 milliarder koruuniupput.

- Taama angusaqarnikkut Royal Greenlandip aalisakkanik Atlantikup Avannaata imartaaneersunik pilersuisutut nunarsuarmi siuttunngornissaminut anguniakkani aningaasaqarnikkut kiffaanngissuseqarfigilerlugulu nukissaqarfigilerpaa, tassa iliuusissatut pilersaarutitsinni The North Atlantic Championimi pilersaarutivut malilluinnarlugit, pisortaaneq Mikael Thinghuus oqarpoq.

Iliuusissatut pilersaarutip malitsigisaanik Royal Greenlandip tunisassiassanik qaleralinnik sinerissap qanittuani aalisarnermi pisanik pilersuisoqarnissaa annertusarumallugu Upernavik Seafood A/S-imi piginneqataassutsit sinneri 50 %-iusut 2014-imi oktobarip aallaqqaataani pisiarai.

Wilhelshavenimi tunisassiorfiup tunineqarnera pissutigalugu suliffeqarfissuup kaaviiaartitai ikileriangaatsiarput, tassa ukiumut 1,2 milliarder koruunit nalinginut. Akerlianilli niuernikkut ingerlatiinnakkani kaaviiaartitat 13 %-inik annertusipput, tassa 550 millioner koruunit missaannik. Taama angusaqartoqarsinnaasimavoq naak pingaarnertut aallussatigut qaleralinnik raajanillu qalipalinik tunisassiornerup tungaatigut avataaniit annertuumik unammillernartoqarsimagaluartoq, soorluttaaq aamma raajartassiissutit annikillineqaraluartut Japanimiullu aningaasaataat yenip nalinga apparaluartoq.

Ukiumi pineqartumi raajartassiissutinut akitsuummut annertungaatsiartumik aningaasartuuteqartoqarpoq, aningaasartuutit 23 millioner koruuninik amerlillutik. Royal Greenlandip aalisarnermut akitsuutinut katillugit 80 millioner koruunit akilerpai.

Saarullinnik tunisassiorneq Royal Greenlandimut suli annaasaqaataajuarsinnarpoq angusatigut 30 millioner koruuninit amerlanerusunit annaasaqaataalluni, angusalli ukiup matuma siuliani angusanut sanilliullugit pitsaanerupput. Saarulliit akii appasittuarsinnarput, siunissamili pitsanngoriartuaarumaarlutik. Suliffeqarfissuup tunisassiorfinnik matusineq qinernagu tunisassiat pitsaanerulernissaat imminullu akilersinnaanerulernissaat anguniarlugu aalisariaatsinik tunisassioriaatsinillu nutaaliornerulluinnartunik atuilerpoq. Toqqakkap aallartisarneqarnerani ineriartortinneqarneranilu akisuvoq, Royal Greenlandimiilli ilimagineqarpoq aningaasaliinerit tunisassiat qaffasinnerusumik pitsaassuseqalersinneqarnerisigut tunisassiarineqartartullu amerliartuaartiinneqarnerisigut imminut akilersinnaajumaartut.

Ukiuni pingasuni kingullerni ukiumoortumik naatsorsuutit naapertorlugit Kalaallit Nunaanni sulisut 186-inik tassa 23 procentinik amerlipput. Amerleriaatsit sineriammi ingerlatseqatigiiffiullu qullersaqarfiani Nuummiittumi pipput.

Taamatuttaaq Royal Greenlandip Kalaallit Nunaanni aalisakkanik rajanillu pisinermini akiusut agguaqatigiisillugit annertussusaat qaffappoq. Kalaallit Nunaanni aalisartunut – umiarsuaatileqatigiiffiit Royal Greenlandip piginneqataaffigisai ilanngunnagit - ukiuni sisamani kingullerni akiliutigineqartartut ukiumut 180 millioner koruunit missaannik amerleriarput. Royal Greenlandip katillugit 450 millioner koruunit tulaassuisartunut Kalaallit Nunaaniittunut aalisartuaraanerusunut akiliutigai.

Nammineq aningaasaatit 1.166 millioner koruuninut amerleriarput, ingerlatseqatigiiffiullu akiliisinnaassusaa ukioq manna 33,2 %-iuvoq siorna 28,4 %-iusoq. Nammineq aningaasaatit akiitsunit ernialinninngarnit maanna amerlanerupput.

Namminersorlutik Oqartussanut isumaqatigiissut naapertorlugu ukiumut angusanit agguagarsiassat 34 millioner koruunit immikkoortinneqarput, taakkualu ukiumut angusat 25 %-eraat.

- Suliffeqarfissuup oqaluttuarisaaneragut maniguuttuunissarput ilikkarsimavarput, ukiumulli ataasiarluta – ukiumoortumik naatsorsuutit naaneranni – killiffitsinnik nalilersuinissarput isumatusaarneruvoq. Ukiunilu kingulliunerusuni Royal Greenlandip ineriartorsimaneragut Kalaallit Nunaata angusassarinngisaraluanik pisuunnguallarujussuarnera maanna killiffigaarput, Mikael Thinghuus oqarpq nangillunilu:

- Akiitsugut erniallit 1,5 milliarder koruuningajannik ikilipput, akileraannginnermi angusat siornatigut ajalusoornerpaaffimmi 200 millioner koruuninik amigartooruteqarfiusartut ukiuni pingasuni kingullerni 150-200 millioner koruunit missaanniittarput, taamatuttaaq tuniniaanermi pitsaanngitsumik inissisimanerput pingaarnertut aallussatigut patajaatsumik inissisimalernitsinnut sangutipparput. Ineriartorneq tamanna milliarderpaalunnik naleqarpoq. Tamatumanilu Kalaallit Nunaanni aalisartunut annertunerujussuarmik akiliuteqartoqarnera sulisoqarnikkullu inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut iluaqutaasumik Royal Greenlandimi 200-ngajannik suliffinnik pilersitsisoqarsimanera pineqarput.

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image