Royal Greenlandip Sisimiuni aalisartunik oqaloqateqartarneri 2012-imi aallartinneqarput. Taamani tunisassiorfiusimasumut Sisimiut Fishimut upernaanerani taamaallaat nipisat suaat aammalu piffissap sinnerani saarulliit annerpaamik tonsit sisamat tulaanneqarsinnaammata aalisartut annertunerusumik tulaassuisinnaanissaq ujartorpaat.

Sisimiuni aalisartunik oqaloqateqartarnerit 2013-imi nanginneqarput. Royal Greenlandi aalisartoqarsinnaanerup tulaassuisoqarsinnaanerullu tungaatigut periarfissanik misissuivoq angallammillu tulaassuviusinnaasumik periarfissiilluni, aalisartunilli talaassuisoqanngilaq.

Qeqqata Kommunia aalisarneq pillugu 2014-imi isumasioqatigiisitsivoq, tassanilu aalisartut aammaarlutik tulaassuisarnerit pitsaanerulernissaannik oqariartuuteqarput. Royal Greenlandip islandimiut umiarsuaatileqatigiit suleqatigalugit umiarsuaq talaassuivissaq Juni periarfissiissutigaa, aalisartulli pakatsisitseqqipput, tulaassuinerlu naammaginanngilluinnarpoq. Royal Greenlandip 1.500-2.000 tonsit tulaassorsinnaassallugit naatsorsutigisimagaluarpaa, tulaassukkalli 680 tonsiupput.

Royal Greenlandi ukioq manna aalajangerpoq angallat uumatitsivik Maniitsumiit Sisimiunut illuartinniarlugu, taamaasillutik aalisartut saarullinnik uumasunik tulaassuisinnaaniassammata, aalisakkallu suli uumatillugit tunisassiorfimmut ingerlateriarlugit nerpiiaavimmi nutaami 40-nik nutaanik sulisulimmi tunisassiarineqarsinnaaniassammata. Royal Greenlandip siusinnerusukkut aalisartut tallimat tulaassuisussatut isumaqatigiissuteqarfigai, marluinnaalli isumaqatigiissutiminnik eqquutsitsipput.

Taamaammat aalisartut Sisimiuni tulaassuivissakinneraallutik isornartorsiuinerat Royal Greenlandimit paasiuminaatsinneqarpoq. Pissutsit piviusut aallaavigalugit Royal Greenlandi tulaassuisarnerup tungaatigut pitsanngorsaavoq, ukiut pingasut matuma siorna tulaassuisoqanngilluinnarneraniit ullumikkut ulloq unnuarlu 40 tonsinik tulaassuisoqarsinnaalersillugu tunisassiorfinni pingasuusuni, Sisimiut illoqarfianni, Sarfannguami aammalu Itillimi.

Sisimiut eqqaanni aalisarneq ukioq manna pitsaalluinnarpoq, Royal Greenlandillu tunisassiarisinnaasai sinnerlugit aalisartoqarluni. Saarullinniarneq sapaatip akunneri sisamat arfinillilluunniit ingerlaneranni appariartussaaq, Royal Greenlandilu taamanikkornissaanut nunami annerpaamik tunisassiorusuppoq, taamalu nerpiiaavik nutaaq atorluarneqarniassammat suliffissanillu nutaanik pisariaqartinneqaqisunik atorluaalluni.

Royal Greenlandip saarullinnik tunisassiorneq aningaasaliiffigalugu inerisaavigaa Paamiuni, Maniitsumu, Sisimiuni aammalu Kangaatsiami tunisassiornermi 220-nut suliffissaqartitsisumik aallartitsilluni siornatigornillu amerlanerusunik aalisartunik tulassuisoqarluni.

Saarullinnik tunisassiorneq nutaaq, poliitikerit annertunerusumik nunatsinni tunisassiatigut ineriartortitserusunnerannut suliffissaqartitserusunnerannullu naapertuuttoq, imminut akilersinnaasunngorsinnaavoq nunattalu sinneranut siaruarterneqarsinnaalluni. Akerlianik Kalaallit Nunaanni tulaassuivissatut umiarsualiinerit nunami tunisassiornerup ineriartornissaanut kinguarsaassapput. Naalakkersuisullu Sisimiuni umiarsuarmut tulaassuivimmut tulaassuisinnaanermik periarfissiissappata taamatuttaaq pisoqassaaq.

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image