ACR ulluni pingasuni ingerlanneqartarpoq, ujakkaarfillu 160 kilometerinik isorartussuseqarpoq, ullulli aappassaani silarlunnera pissutigalugu unammersuarneq unitsinneqarpoq. Mark Bak Sørensen, Nuummi Royal Greenlandimi nakkutilliisuusoq, ACR-imi siullerpaamik peqataasoq unammersuarfiusumi ullumi siullermili aalajangersimavoq ujakkaarfik 100 kilometerinik isorartusssuseqartoq atuassallugu.

- Arctic Circle Racemi peqataanima aallaartinnera uivernarpoq. Silarlunnera pissutigalugu Kangerlussuarmi unnuisariaqarsimavugut unammersuarnerullu aallartinnissaanut nalunaaquttap-akunnera aappaa affaq sioqqullugu Sisimiunut tikilluta. Uivernarsimaqaaq, aamma pilersaarutivut malillugit ujakkaarutimma pujassarnissaannut Martin Møllerimit sisamanngornermi ikiorneqannginnama. Ujakkaarutimmali pujassarnissaat pillugit inummit allamit tallimanngornermi ullaakkut siunnersorneqalaarpunga, taamaakkaluartoq unammersuanermi peqataanera aallartilluarpoq.

- Unammersuarnerli aallarteriitsiartoq paasivara kamippannik ujakkaarutinik mikigisannik pisisimallunga. Isikkakka anniaraakka, taamaattumillu unammersuarfiusumi ullormi siullermi aalajangerpunga ujakkaarfissaq 160 kilometerinik isorartussuseqartoq atuarnagu 100 kilometerinik isorartussusilik atuassallugu, Mark Bak Sørensen oqarpoq.

- Unammersuarnermi isikkakkut anniaateqaannavinnanga nuannersumilli misigisaqarlunga peqataanissara pingaartinnerusimavara, Mark Bak Sørensen, unammersuarnermi ilungersorsimagaluaqaluni Vittus Heilmannip ujakkaartartutut siornatigut timersullammaasup tupiani unnuinermini siunissagissaarluarnissaminut isumassarsitinneqarsimasoq, oqarpoq.

- Vittus Heilmann 60-inik ukioqaraluarluni unammillernartut anigorsinnaasarpai, assullu pitsaallunilu sunniuteqarluartuuvoq. Ilisimasai inuunerlu pillugu isumaa siunissagissaarluarnissanut isumassarsisitsivoq, Mark Bak Sørensen, ACR 2016-imi peqataanissaminut aalajangereersoq, oqarpoq.

Unitsiarneq nuannersoq

Ujakkaarnermik misilittagaqarluartoq, Ilulissani tunisassiorfimmi ingerlatsisoq Hans Lars Olsen, tallimassaanik ACR-imi peqataavoq. Hans Larsip sakkortuumi ujakkaarluni unammersuarnermi peqataanermini pinngortitami alianaaqisumi aliannaarsaarpoq. Ernini suli 18-iliineqanngitsoq peqatigalugu ACR-imi peqataavoq.

- Ukioq manna ACR-imi peqataanera pissutigalugu ulluinnarni ulapaarfiusuni sulisarnera unitsillatsiarsimavara, iluarusunnaqaarlu. Pinngortitami alianaaqisumi aliannaarsaarnera unammersuarnerup ingerlanerani nukima atornissaannut eqqarsaatersuuteqarnissannut nukissaqarlersitsivoq tamakkiisumillu isigisaqalersitsilluni.

- Sisamariarlunga ACR-imi peqataareernikuuvunga. Ernera ingerlaqatigigakku pisarnermit kigaannerusumik ujakkaarpunga. Taamaattorli ACR-imi peqataaneq ilungersunarnerulersimasoq paasivara. Taamaasillunga uppernarsiseqqiinnarpara unammersuaqataannginnermi unammersuaqataanerullu ingerlanerani peqqinnartunik nerisaqarnissaq imigaqartarnissarlu pingaaruteqarluinnartoq, Hans Lars Olsen, inuit allat ACR-imi peqataanissaannut kajumissaarisoq, oqarpoq.

- Inuit allat ACR-imi peqataanissaannut kajumiissaarluarsinnaavakka. Ujakkaartartuunngikkaanni siullerpaamik unammersuaqataanermi ujakkaarfik 100 kilometerinik isorartussuseqartoq atuarlugu ingerlaartoqarsinnaavoq. Sungiusarsimanissarlu pisariaqapoq, Hans Lars Olsen oqarpoq.

Agathe Dahl Thorleifsen Royal Greenlandimi sulisut ACR-imi peqataanissaannut pingajuattut makitaavoq. Unammersuarnerup ingerlanerani seeqqukkut ajoquseraluarluni ulluni marlunni ingerlaarpoq.

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image