Aalisakkanik tunisassiorfinni sulinermi pissutsit pillugit misissuinissaq Royal Greenlandimit isumassarsiaavoq ingerlanneqarnissaanilu inuup inuiaqatigiillu pissusiinik misissuisartut Antropologerne ApS suleqateqalugit ingerlanneqassaaq. Misissuineq Sisimiuni suliniutitut misissueqqaarnermik aallarnerneqassaq, SIK-lu suleqatigineqassalluni. SIK ilaasortami soqutigisaannik aallusserusulluni misissuinissami peqataarusussimasoq KANUKOKA peqatigalugu misissuinissami kaammattuiniarluni tapiissutinik pissarsisimavoq.

Sulinermi pissutsit pillugit misissuinissami pingaarnertut sulisunik amerlanernik ukioq kaajallallugu sulisoqalernissaq qulaajaavigineqassaaq, pingaartumillu tunisassiorfinni ulapaarfiup nalaani aalajaatsunik sulisussaaleqisarneq sammineqassaaq, tamatumanilu paasissutissanik aaqqiissutissatut ineriartortitassanik katersisoqassaaq.

- Tunisassiorfitsinni aalajaatsunik sulisoqarnerulernissarput kissaatigaarput, sapinngisamik najukkamit sulisoqarnikkut imaluunniit Kalaallit Nunaata sinneraneersunik sulisoqarnikkut. Nunatsinneersunilli sulisoqarsinnaaneq angusinnaanngikkutsigu periarfissat kingullersaattut sulisussanik nunatta avataanit tikisitsisariaqarpugut, Attaveqarnermut Sulisoqarnermullu Pisortaq Jens K. Lyberth misissuisitsinissamik isumassarsisuusoq oqarpoq.

Jens K. Lyberthip erseqqissarpaa tunisassiorfinni sulisut 80 procentii aalajaatsuummata aammalu 20 procentit sinneruttut aalajaatsuunnginnerannut peqqutaasinnaasut qulaajarlugit misissuivigineqassasut.

Tunisassiorfimmi angerlarsimaffimmilu misissuinerit

Sisimiuni suliniutissatut misissueqqaarneq kingusinnerusukkut misissuinissamut aallarniutaasussaq marlunngorlugu avinneqarpoq. Misissuinissaq siulleq januaarip 11-aniit 15-iata tungaanut ingerlanneqassaaq kingornalu aammaartumik sapaatip akunneranik sivisussusilimmik februaarip 22-aniit 26-at ilanngullugu naggaserneqassaaq.

Sapaatip akunneri misissuiffiusussat marluusut tunisassiorfimmi aammalu sulisut toqqakkat angerlarsimaffiini pisut aallaavigalugit ingerlanneqassapput, apersorneqartullu peqataatinenqarnerisigut ajornartorsiutaasinnaasut qulaajarlugit allannguutissanik aqqutissiuisoqassaaq.

Sapaatip akunnerini misissuiffiusussani tunisassiorfimmi suleriaatsit paasiniarlugit angallassisoqassaaq, sulisut toqqakkat sisamat aallaavigalugit eqimattanngortitsilluni apersuinernik ingerlatsisoqassaaq, sulisuniillu taakkunannga marluk apersoqqissaarneqarlutillu suliffianni malinnaavigineqassapput aammalu aqutsisunik apersuisoqassalluni. Apersuinermi kalaallisut ingerlanneqartussami nalinginnaasumik oqaloqatigiinnissamut periarfissiinikkut aalajaatsunik aalajaatsuunngitsunillu sulisoqarnerup suuneri, kinguneri aammalu qanoq aalajaatsunngortitsisoqarsinnaallunilu aalajaatsuunnginnerup pinaveersaarnissaa eqqartorneqassapput. Paasissutissat katersorneqartut kikkunninngaanneersuuneri isertuullugit suliarineqassapput.

Apersuinermi siullermi januaarimi pisussami Eqaluk Høegh aamma Poul Olsen SIK-mi suliniutit pillugit siunnersortitut atorfeqartut apersuisuussapput. Apersuinerullu tulliani februaarimi ingerlanneqartussami Katrine Andersen, Adolf Egede aamma Claus Nielsen Royal Greenland Academymi pikkorissaasarnermi siunnersortitut atorfeqartuusut Gitte Mikkelsen Antropologerne-meersoq suleqatigalugu apersuisuussapput.

Royal Greenlandimi sulisuusimasut aammalu ulapaarfiup nalaani sulisartut januaarimi sapaatip akunnerani 2-mi akuutinneqarlutik tunisassiorfiup avataani apersorneqassapput. Februaarimilu eqimattanngortitsilluni apersuinissat angerlarsimaffimmi pulaarnernik ilaneqassapput, inuunermi tamakkiisumi atukkat annertunerusut misissuinermi ilanngunneqarniassammata.

- Inernerata ersersinniartussaassavaa sulisitsisut sulisullu suliffimmi periutsinik ilisimasaqarnerulernissaat aammalu suliffimmi qanoq pitsaasunik atugaqartitsisinnaaneq, aalajaatsuutitsisinnaaneq suliartortuaannartitsisinnaanerlu inernerata ersersinniartussaassavaa. Taamaammat sulisoqarniarneq aningaasaqarniarnerlu kisiisa siuarsarniarlugit misissuinianngilagut. Misissuineq sulisunut ataasiakkaanut, suliffeqarfimmut ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni sulisoqarniarnerup tungaatigut pitsaasumik inerneqarniartussaavoq, Rikke Ulk Antropologerne ApS-imi pisortaq oqarpoq.

Suliniutissatut misissueqqaarnerup naammassineqareernerani misissuinermi inernerusut antropologit Royal Greenlandimeersunik peqataasimasunillu allanik peqateqarlutik suliareqqissavaat, misissuinissamilu annertunerusumi tunisassiorfinni toqqakkani atugassianngorlugu ilusilersorneqassaaq.

Royal Greenlandi nuna tamakkerlugu aalisakkanik tunisassiorfeqarfinni suliffeqarfinnilu allani suliffimmi pissutsinik misissuisoqarnisaanut tunngatillugu SIK-mik, KANUKOKA-mik, GE-mik aammalu Namminersorlutik Oqartussaneersunik oqaloqateqareerpoq.

Allattoq: Káte Hansen, kaha@royalgreenland.com

Asseq: Antropologerne

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image