Nammineq pilersaarutit aammalu allat naammassisimasaat pillugit qanoq angusaqarsimaneq nalilerniarlugit unikaallalluni nalilersuisarneq pitsaasarpoq. Taamaammat Qassimiuaarneq 2016-imi peqataavugut.

Aalisakkeriveqarneq ullormi siullermi oqaluuserisassanut ilaavoq. Islandimiup Haukur M. Gestssonip Iceland Ocean Clusterimeersup Kalaallit Nunnaanni aalisakkeriveqarnermi ineriartortsitsisinnaanermik siunnersuutaasa ilarpaalui isumaqatigaagut. Siunnersuutaasalu pingaarnersaasa ilaat nammineq tunisassiorfeqarfitsinni ingerlatilereerpagut.

Ineriartortsitsiniaraanni immikkoortut pingasut imminnut ataqatigiissumik naleqqussaavigineqartariaqarput:

  1. Iliuuserisakkavut suli pikkoriffiginerulertariaqarpagut aningaasaqarnikkulllu patajaatsumik suliffissuaqarneq pilersillugu
  2. Suli pikkorinnerulissagutta sulisut tamarmik suliakkiutigineqartartut eqqarsaatigalugit ilinniarluarsimasariaqarput
  3. Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ersarissunik tunngavissaqartariaqarpugut, ilaatigut aalisarnikkut aaqqissuussaaneq ineriartornermut ikorfartuutaasoq eqqarsaatigalugu

Avataasiorluni raajarniarnerup Inatsisartunit 1990-imi allanngortinneqarneraniit suliffissuaqarneq allannguuteqarsimaqaaq. Aningaasaqarniarnikkut patajaatsumik ineriartorneq kilisaateqarniarnikkut nunamilu tunisassiorfeqarnikkut aningaasaliinikkut ineriartortsinissamut periarfissiisimavoq. Taamaasilluni suliffissuaqarneq inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut pitsaasumik sunniuteqarsinnaasimavoq.

Royal Greenlandi ukiuni kingulliunerusuni patajaatsumik ineriartorfiusimavoq. Ineriartorneq siunissaq sivikinnerusoq ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugit aalisartoqarnerup aammalu nunami tunisassiorfeqarnerup tungaatigut ineriartortitsinissamut periarfissiisimavoq. Ineriartorneq tamanna Royal Greenlandip aammalumi suliffeqarfiit ingerlalluartut allat ineriartornissamut pitsaasunik tunngavissinneqarnerisigut attatiinnarneqarsinnaavoq.

Pitsaasumik ineriartortitsisoqarsinnaassappat sulisut piginnaasaat apeqqutaalluinnarput. Aalajaatsunik sulisorpassuagut pikkorissuupput misilittagaqarlutillu, taamaakkaluartorli pingaartumik aasaanerani aalisarnermi ulapaarfiup nalaani sulisut piginnaasallit ajoraluartumik pissarsiariuminaattarput.

Sulisussanik pissarsiniarluta nittartakkat assigisaallu kingullertigut aqqutigilersimavagut. Kalaalllit Nunaannilu sulisunik 150-iniit 200-t angullugit amerlanerusunik piffissap ilaani sulisoqarsinnaagaluarpugut. Ingerlatsisutullu sulisorisavut pikkorissut piffissaq suliffeqarfimmik ineriartortitseqataanissaminnut atugassaraluartik ajoraluartumik sulisussarsiornermut atortarpaat.

Ernumanartoqarportaaq inuussuttut 15-iniit 26-nut ukiullit suliffeqaratilluunniit ilinniagaqartuunngimmata. Taakku soorunami inuiaqatigiinni suleqataalersinnissaat pisariaqarpoq.

Amerlasuut sanilitta Islandimiut misilittagaannut qissimigaartarnerat pissusissamisuuginnarpoq. Kisianniuna Kalaallit Nunaat Islandilu nunami attaveqarniarnerup tungaatigut aaqqissuussaanikkut ilinniagaqassutsillu tungaatigut sanilliukkuminaattorujussuusut. Taamaattorli politikkikkut suliffissuaqarnerullu tungaatigut siornatigut iluatsilluartunik allannguisarsimavugut.

Suut nunatsinni iluatsiffiusimanersut eqqartortigit, pitsaasumillu ineriartortitsinissaq siunertaralugu pisarialinnik aalajangiisarta.

Qaaqqusaanitsinnut qujanaq, assingusuni peqataaqqikkumaarpugut.

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image