Royal Greenlandip kaaviiaatitai ukioq 2017-ip qiteqqunnerani 9 %-imik qaffariarsimapput, tassa 2016-imi 2,4 milliarder koruunioriarlutik 2017-imi 2,6 milliarder koruuninut annertusigamik.

Akileraarutit ilanngaatigereernagit angusat siorna piffissap taamaasinerani 12 millioner koruuninik amigartoorfiusimasut ukioq manna 1 million koruuninik sinneqartoorfiupput. Taarsigassarsiat ernialersukkat 23 millioner koruunik annikillineqarlutik siornatut annertussuseqarput. Kilisaatitaassanut aningaasaliinerni akiligassat marluk akilerneqareerput. Nammineq pigisat 1,3 milliarder koruuniupput aningaasatigullu tutsuiginassuseq 31,8 %-iulluni.

Pingaartumik tunisassiat pingaarnerit raajat qalipallit saattuallu tunisaalluarnerat angusatigut ingerlalluartoqarneranut peqqutaanerpaapput, aammali raajat seernartulikkat, nipisat suaat aalisakkallu pujuukkat siuariarfiupput. Kangiata aammalu Amerika avannarliup tuniniaaffiulluarnerat kiisalu Skandinaviami tunisaqarluarneq angusaqarluarnermut sunniuteqarluarsimapput.

Naallu qalerallit nunami tunisassiorfinni tunisassiat ilaatigut Royal Arctic Linep assartuinikkut ajornartorsiuteqarneranik akimmisaartinneqarsimagaluartut qalerallit kilisaatini tunisassiarineqartut ukioq manna ingerlalluarnerisigut qaleralinnik tunisaqarneq ataatsimut isigalugu siornatut ineriartorfiuvoq.

Pingaarnertut tunisat raajat uusut qalipaajakkallu tunisinermi akitigut appariartorfiusut akimmisaarfiusimapputttaaq, pingaartumik mikisut eqqarsaatigalugit. Tuluit Nunaata EU-mit aninialersaarnerata kingunerisaanik tuluit aningaasaata qaammatini kingullerni nalikilliartornera taamatuttaaq ukiup qiteqqunnerani angusanut 18 millioner koruuninik kingunerlutsitsiffiuvoq.

Aalisakkat qaqortunik nerpillit, pingaartumik saarulliit nunatsinneersut qaleralittulli kingusinaartumik assartuiffiusimasoq siornamut naleqqiullugu 5 %-imik kinguariarfiuvoq.

Ukiup naanissaanut ilimagisat

Ukiup naanissaani akileraannginnermi angusat siorna qaammatini aqqaneq marlunni naatsorsuutit assigissagaat ilimagineqarpoq, aamma Royal Greenlandip niuernermini aningaasat pingaarnerit atortagaasa nalingi – tuluit, japanimiut aammalu amerikamiut aningaasaat – qallunaat EU-milu aningaasaannut naleqqiullugit appariarfiusimagaluartut. 

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image