Royal Greenlandip kiinamiut Qasigiannguani tunisassiorfimmi sulisimasut qanoq akissarsiaqartippai?

Royal Greenlandip Qasigiannguani tunisassiorfiata kiinamiunik marloriarluni sulisoqarsimavoq. Kiinamiut tallimat nutserisorlu 2010-mi septembarip qiteqqunneraniit novembarip naanissaata tungaanut sulisorineqarput. 2011-milu kiinamiut arfinillit nutserisorlu juunip aallartinneraniit juulli tikinngitsiarlugu sulisorineqarput. Arfinilinnit taakkunannga sisamat 2010-mi Qasigiannguaneereersimapput.

Kiinamiut Qasigiannguaniipput sulisut avaleqqereriaatsimik allamik iluanaarnarnerusumik ilinniartikkiartorlugit. 2011-mi kiinamiunik tunisassiorfimmiittoqarpugut, siunertaasimavorlu qaleralinnik nerpiiaanermi misilittakkanik paarlaasseqatigiinnissaq. Tamatuma saniatigut kiinamiut tunisassiorfimmi sulisut allat assigalugit avaleqqerivimmi qalerallerivimmilu paarlagiiaartumik sulinermi peqataasimapput.

Kiinamiut kalaallit suleqatitik assigerluinnarlugit akissarsiaqartinneqarput – tassalu SIK-p isumaqatigiissutai naapertorlugit. Tamatuma saniatigut ineqartinneqarput internetsitalimmik.

–––––––––––

Sooq Paamiut illoqarfiani suliffeqarfissuaq kikkut tamarmik unnuifigisinnaasaanik hotelimik ingerlataqarpa?

Ortooraq Møller

Paamiuni raajanik tunisassiorfik 2004-mi sananeqarmat pitsaasunik unnuiffissaqanngilaq. Taamaattumik inuit assigiinngitsut arlallit sanaartornermut peqataasut unnuiffigisinnaasannik pisariaqartitsisimavugut, pisariaqartitsinerpullu najoqqutaralugu unnuiffiusinnaasumik qulingiluanik initalimmik sananissarput siullertut aalajangiussimavarput.

Maanna init, timigissartarfik ataatsimiittarfillu sammisassaqartitsinernut assigiinngitsorpassuarnut atortarpavut. Init pineqartut sulisorisatsinnit Paamiunukartunit atorneqarnerusarput, inilli atorneqanngikkaangata attartortittarlutigit. Ilaannikkooriarlutalu init sulisutsinnut inissiamik attartugassamik tunineqarnissaminnik utaqqisunut utaqqinertillu peqqutigalugu inissaaleqigallartunut atukkiuttarpavut. Ataatsimiittarfik sulisunit, kommunemit Paamiunilu najugaqartunut pikkorissartitsisartunit atorneqartarpoq. Qaammammut akiliuteqarluni timigissartarfik Paamiuni innuttaasunit tamanit atorneqarsinnaavoq.

Aaqqissuussineq taamaattoq illoqarfimmut iluaqutaasutut isigaarput, matumani Paamiuni unnuiffissaqarnerulersitsimmat tamatumanilu inuit amerlanerusut Paamiunut tikeraarnissaminnut periarfissaqalerlutik.

Inuulluaqqusillunga
Sten Sørensen
Ingerlatsinermi aqutsisoq
Tunisassiorfinnik ingerlatsinermi immikkoortortaq

–––––––––––

Haluu

2000-miit maannamut aalisarnerup ineriartornera qanoq issimanera pillugu nalunaarusiamik allaleruttorpunga, ukununnga sammisumik:

Uumasut pissuseqatigiiaat, annertussutsit akillu. Matumuuna apeqqutigerusuppara, Kalaallit Nunaanni nunanilu allani qaasinik tunisassiorfiuteqarnersusi?

Jakob Th

Kalaallit Nunaanni qulingiluanik tunisassiorfiuteqarpugut aqqanilinnillu tunitsiviuteqarluta. Taamatuttaaq Danmarkimi marlunnik tunisassiorfiteqarpugut, aappaali matuneqangajalerluni. Tysklandimi marlunnik tunisassiorfiuteqarpugut, Polenimi ataaseq Canadamilu ataatsimik aamma peqarluta. Linkimi uani paasissutissat Kalaallit Nunaanni tunisassiorfinnut tunngasut atuarsinnaavatit:

http://www.royalgreenland.gl/da/Afdelinger/Landbaseret-Produktion/Fabrikker

linkimilu uani paasissutissat tunitsivinnut tunngasut atuarsinnaallugit:

http://www.royalgreenland.gl/da/Afdelinger/Landbaseret-Produktion/Indhandlingssteder

kiisalu linkimi uani paasissutissat nunani assigiinngitsuni immikkoortortatsinnut tunngasut nanisinnaallugit:

http://www.royalgreenland.gl/da/Om-Royal-Greenland/Organisation

Inuulluaqqusillunga
Royal Greenland

–––––––––––

Corporate Social Responsibility ulluni makkunani takussaasupilussuuvoq. Royal Greenland qanoq piva?

CSR arlalippassuarnik sammisassaqarfeqarpoq, ingerlatsinermillu pitsanngornerulersitsisussanik, pisariaqartitanik anguniakkanillu tamannalu ilutigalugu inuiaqatigiinnut sunniuteqartumik tunngaveqarluta suliniutigisatta immikkut toqqarneqarsimanissaat Royal Greenlandimiit pingaartipparput. Taamaattumik ingerlatsineq taamaattoq CSR tunngavigalugu ingerlatsinermik taasarparput tamatumanilu suliniutini tunngavigisavut pingaartittarlutigit.

Suliffeqarfiup CSR-ip suliaanut atatillugu sullitanit, Namminersorlutik Oqartussanit nalinginnaasumillu inuiaqatigiit tungaaninngaaniit isumalluutigineqartut amerlapput. Isumalluutigineqartut eqquutsikkusuppavut isumalluutigineqartullu Royal Greenlandip siunertarisaanut naapertuutsikkusullutigit.

Suliniutivut ukununnga sammitillugit ukkassilluta ingerlakkusuppavut:

  • Piujuartitsilluni aalisarneq
  • Avatangiisit silallu pissusia
  • Suliffimmi pissutsit inuillu pisinnaatitaaffii
  • Kalaallit Nunaat qitiutillugu nunagisami suleqataaneq
  • Ingerlatsinermi ileqqorissaarluarneq

Piujuartitsilluni aalisarnerup ingerlanneqarnissaa pingaartittorujussuuarput. Taamaattumik piujuartitsilluni aalisarnermik ingerlatsinissamik Kalaallit Nunaanni suliniuteqartoqarnera taperserparput. Suliniutit anginerit ilaat tassaavoq, raajat Kalaallit Nunaata kitaani pisat MSC-mik nalunaaqutserneqartalernissaat. Angusaqarfiulluartumik suliniut ingerlavoq, nalunaaqutsiisinnaanngornissarpullu erinigaarput. Taamaattorli suliniut pineqartoq tamaanga killeqanngilaq, susassaqarfiimmi arlallit misissorneqartussaapput soorlu aalisarnerup immap naqqanut qanoq sunniuteqarnera misissorneqassalluni.

Raajaannaanngitsunilli kisianni aamma uumasunik pissuseqatigiiaanik allanik misissuinissaq pingaaruteqarpoq, matumanilu Kalaallit Nunaanni uumasuusut pissuseqatigiiaat tassa qalerallit, saarulliit nipisaallu Royal Greenlandimut pingaaruteqarluinnartuupput. Taammaattumik pisassat ineriartornerat malinnaavigivagut tapersiivigisinnaasavullu tapersiivigisarlutigit. Ilaatigut Nunani Avannarlerni nipisaat pillugit suliniuteqartoqarneranut DTU Aqua suleqatigivarput, pissuseqatigiiaallu pineqartut pillugit paasissutissanik katersuinissamik Nunanilu Avannarlerni ilisimatuut (Kalaallit Nunaanneersut ilanngullugit) ilisimasaminnik isummersoqatigiinnissaannik, matumani siunisami ungasinnerusumi ingerlatsinissaq pillugu pilersaarusiornissaminnut tunuliaqutissaminnik suliaqarnissaannut periarfissikkumallugit suliniuteqarpugut.

Avatangiisit pillugit annertujaamik suliniuteqarnermut Saligaatsoq-mik taaguuteqartumut peqataavugut, suliniummilu suliffeqarfimmi avatangiisit ilaatigut qitiutinneqarput. Tamanna pillugu sulisut tunisassiorfinniit annerpaaninngaanneersut avatangiisit pillugit pikkorissarnikuupput, maannalu tunisassiorfinni pineqartuni avatangiisit tunngavigalugit ingerlatsisalernissaq pillugu suliamik ingerlataqarluta. Tunisassiorfiit pineqartut ukunani inissisimapput; Sisimiut, Ilulissat, Uummannaq, Qasigiannguit, Nuuk aamma Paamiut.

Suliffimmi pissutsinut inuillu pisinnaatitaaffiinut atatillugu sulisoqarnermut politikkerisavut www.royalgreenland.gl-imiittut aallaavigivagut. Suliniutit anginerit ilagaat Royal Academy, Royal Academy-llu sulisunik sulisullu ilaqutaannik sungisaanissani qitiutitaraa. FAQ nr. xxx takuuk.

Suliffeqarfittut Kalaallit Nunaannut sorlaqarluartutut nunagisami pisunut peqataalluta sulinerput naggasiutigalugu taassavarput. Tassa imaappoq, suliffeqarfimmut inuiaqatigiinnullu iluaqutaasumik suleqataanissarput pingaartipparput. Nuummi saliinermi qanittumi pisumi peqataanerput assersuutigiinnarsinnaavarput, soorluttaaq ukiup tulliani illoqarfinni allani saleeqataasoqarnissaa ilimagigipput. Taassuma saniatigut Kalaallit Nunaanni sammisassaqarfiusut assigiinngitsut ukiut tamaasa tunissuteqarfigisarpavut, sammisassaqarfiusullu nammineq kajumissuseq atorlugu suliniuteqartartut suliniuteqartuaannartarnisaannut pingaaruteqarluinnartuupput.

Inuulluaqqusillunga
Lisbeth Schønemann-Paul
CSR-imut akisussaasoq

–––––––––––

Raajat 2013-ime fabrikkimut tulaattakkat (sikulersukkat) akitsussappat?

Siverth Møller

Raajanut sikulersukkanut 2013-imi akigititat allanngorarnerat siumut oqaatigisinnaannginnatsigu akit pillugit maanna oqaaseqarsinnaanngilagut.

Lars Nielsen
Tunisassiornermi Pisortaq

–––––––––––

Nunaqarfinni sorliit Royal-mi ingerlatsiviusut pitsanngorsagasatut tulliuppat ?

Agnethe Inûsugtoq

Ineriartortitsinerit iluanaaruteqarnerillu nunaqarfimmi illoqarfimmiluunniit ingerlanneqarnersut apeqqutaatippallaarnagu, sumili ineriartortitsinissamik iluanaaruteqarnissamillu pilersitsisoqarsinnaanera apeqqutaatittarparput. Sumiiffigisami periarfissat aningaasaqarniarnitsinnut naapertuukkaangata aningaasaliisarpugut.

Sumiiffinni assigiinngitsuni ineriartortitsinissamut atatillugu ukiuni kingullerni aningaasaliisarsimanerput taasinnaavara aningaasaliiffigisimasagut pingaarnerit taagussavakka, ukuusut:

  • Narsaq: Aalisakkanik amerlanerusunik tunisaqarsinnaajumalluta tunisassiornerput annertusivarput
  • Qeqertarsuatsiaat: Aalisakkanik amerlanerusunik tunisaqarsinnaajumalluta tunisassiornerput annertusivarput
  • Nuuk: Aalisakkanik amerlanerusunik tunisaqarsinnaajumalluta tunisassiornerput annertusivarput
  • Paamiut: Aalisakkanik amerlanerusunik tunisaqarsinnaajumalluta nioqqutissiorsinnaajumallutalu siatassanik tunisassiorfiusoq saarullinnik siatassanik nioqqutissiorfinngorpoq
  • Angusaqarfiulluartumik nioqqutissiorumalluta toqqaannartumillu pisisartutsinnut tunisassiassanik pisisartunut naleqqussakkanik poortuisinnaajumalluta Sisimiuni raajanik tunisassiorfik Ilulissanilu raajanik tunisassiorfik nutarterfiffigineqarput
  • Ukkusissat aamma Nuugaatsiaq: Nillusaativut nutaanik taarserpavut, tamatumanilu tunisassiornerput aamma annertusillugu
  • Nuugaatsiaq: Qullukkanik tunisassiornerput annertusivarput.

Taassuma saniatigut tunisassiorfiutivut ingerlasinnaajuartikkumallugillu kusanartuujuartikkumallugit soorunami nalinginnaasumik aserfallatsaaliortarpavut.

Naggasiullugu taasinnaavara, tassa saarulliit amerliartornerat ilutigalugu ingammik Kangaamiuni Atammimmilu tunisassiorfiit eqqarsaatigalugit periarfissat eqqumaffigalutigit. Tamanna aatsaat aallartisarneqalerpoq aningaasaqarnikkullu naatsorsuinerit suli naammasineqaratik. Taamaattumik suliniutit suli isumannaarneqanngillat isumaliutigineqarlutilli.

Inuulluaqqusillunga
Sten. T. Sørensen
Ingerlatsinermi aqutsisoq

–––––––––––

Apeqqut

Piareersarfimmi atuartuuvunga. Illoqarfiga Ilulissat ilisaritinniarlugu aperisunga raajat qalerallillu sumut tunisarnerisi?

Amalie Petersen

Akissut

Tunisassiaatitta tuniniarneqartarneranni tunisassiat pigineqartut qanorlu piumaneqartiginerat apeqqutaasarpoq, tamatumanilu nunarsuami akigititat sunniuteqartorujussuusarput. Raajat qalerallillu ukiumi naatsorsuiffiusumi 2010/11-mi piumaneqarnerat pigineqartunit qaffasinnerusimavoq, tamannalu tunisinermi akit qaffasinnerunerannik kinguneqarsimavortaaq.

Nunarsuami akiusut pitsaagaangata tunisinermi akigititat qaffasinnerulernerannik kinguneqarsinnaasarpoq. Aammattaaq raajat MSC-mik nalunaaqutsigaasarnerat nalunaaqutsigaasannginnerallu akiusunut sunniuteqartarput. Ullutsinni pisisartut amerligaluttuinnartut raajanik MSC-nik nalunaaqutsikkanik piumasaqalersimapput akit qaffakkiartornerannik kinguneqartumik.

Royal Greenlandi Sisimiuni Ilulissanilu raajanik tunisassiorfeqarpoq, taakkulu nunarsuarmi nutaaliaanersaallutillu angusarissaarnerpaasarput. Aamma Royal Greenlandip raajarniutitut kilisaataataani pingasuni raajanik tunisassiortoqartarpoq.

Royal Greenlandi nunarpassuarni raajanik tuniniaasarpoq, soorlu Kangiani, Ruslandimi, Spaniami, Englandimi, Frankrigimi, Danmarkimi, Sverigemi, Norgemi, USA-mi allanilu. Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2009/10-mi raajat 23.359 tonsit tulaanneqarsimapput, ukiumilu 2010/11-mi 27.008 tonsit tulaanneqarsimallutik.

Royal Greenlandi Qasigiannguani, Uummannami nunaqarfiinilu sisamani qaleralinnik tunisassiortarpoq. Tamatuma saniatigut kilisaat Sisimiut aammalu angallatit sinerissap qanittuani aalisartartut sisamat qaleralinnik tunisassiortarput.

Qalerallit pisisartunut Europamiittunut naleqqussakkat tunisassiarineqartarput aammalu naammasseriikkanik Kangianilu tunisassiareqqitassanik tunisassiortoqartarpoq. 2009/10-mi qalerallit 9.535 tonsit aammalu 2010/11-mi 7.069 tonsit tulaanneqarsimapput.

–––––––––––

Matumuuna apeqqutigerusukkiga Royal Greenlandip Uummannap sulluani qalerallit akii qaffanniannginnerai. Taama aperininnut tunngavigaara paasisakka malillugit Uummannap sulluani qalerallit akii Qeqertarsuup Tunuani Upernaviullu eqqaani akiusunit minnerummata.

Soorunami nalunngilara Qeqertarsuup Tunuani unammilleqatigiineq ingerlasoq, Upernaviulli eqqaani unammisoqarani, taavanilu akit qaffasinnerullutik. Neriullunga apeqqutiga paasinartoq.

Sulilluarisi, inuulluaqqusillunga
Jakob Petersen

Qeqertarsuup Tunuani Uummannamilu akit assigiinnginneri pillugit eqqartorneqassatillugit ineriartornerup ilanngunneqartarnissaa pingaaruteqarpoq.

Qeqertarsuup Tunuani aalisagartassat ukiut arlalialuit ingerlanerinnaanni 12.000 tonsiniit 8.000 tonsinut appariarsimapput, ilutigalugulu sumiiffinni tamaani tunisassiorfiit ilaneqarnissaannut aningaasaliisoqartarsimalluni. Tamatuma kingunerisaanik Qeqertarsuup Tunuani pisinnaasut amerlavallaalersimapput, tamannalu aalisakkap unammilliutaanerata aalleriarneranik soorunami kinguneqarpoq, kingunereqqippaalu tunisassiorfiit sulisukinnerulernerat aalisakkanillu amigaateqalernerat.

Uummannami pissutsit allaapput. Uummannami aalisarneqarsinnaasut ukiumut 5.000 tonsiniit 6.000 tonsinut ukiuni kingulliunerusuni amerleriarsimapput, tamaanilu tunisassiorfiit amerlineqarnissaannut aningaasaliisoqarsimanngilaq. Taamaattumik-una Uummannami aalisarneqarsinnaasut tunisassiorfiillu naammassisinnaasaat oqimaaqatigiinnerusut, taamaattumillu tamaani unammilleqatigiinneq Qeqertarsuup Tunuanisulli ingasatsiginngitsoq.

Eqqaasariaqarporli Uummannap pigisaani unammilleqatigiinneqarmat. Uummannaq Seafood Illorsuarni tunisiffigineqarsinnaavoq aammalu KNT Niaqornani tunisiffigineqarsinnaalluni. Taamaattumik Uummannap pigisaani unammillertoqannginneranik oqassalluni eqqunngilaq.

Royal Greenlandip akigititani naleqqussartuartarpai, tassalu nunarsuarmi niuerfinni pissutsinut tunngatillugu aammalu susassaqarfitsinni unammilleqatigiinnermut tunngatillugu. Taamaasilluta unammilleqatigut eqqarsaatigalugit najukkani aalisartunit aalisakkanik pisinitsinni aammalu nunarsuarmi niuerfinni suliffeqarfiit unammilleqatigalugit aalisakkanik tuniniaanitsinni unammillersinnaavugut, pingaartumik Kangiani, tamannalu ingerlatiinnarusupparput. Tamatumalu Uummannami tunisinermi akinik allannguuteqartitsiumaarnissaa piffissap takutikkumaarpaa.

Inuulluaqqusillunga
Lars Nielsen
Tunisassiornermi Pisortaq

–––––––––––

Royal Greenland A/S-ip siulersuisuinut Royal Greenland A/S-imi sulisut aallartitaannik taallugit qinikkat sooq sulerinerlutik sulisunut anngussineq ajorpat?

Jakob Mathiassen

Haluu Jakob

Apeqqutigisat siulersuisut sulinerannut tunngasuusoq sulisut sinnerlugit siulersuisuni ilaasortat ilaannut akisassanngorlugu ingerlateqqipparput. Inerniliussatullu oqaatigisinnaavarput, siulersuisut aaqqissuussaanerat taamatorluinnaq ingerlaaseqarmat.

Aanalu akissutigineqartoq:

Siulersuisut allat naligalugit siulersuisuni suleqataavugut. Siulersuisunilu avammut nalunaartartuuvoq siulersuisuni siulittaasoq. Taamaattumik siulersuisut suliaat siulittaasoq avaqqullugu ulluinnarni tamanut annissoqqusaanngillat.

Inuulluaqqusillunga
Niels Ole Møller
Sulisut sinnerlugit siulersuisuni ilaasortaq

–––––––––––

Sooq-una Royal Greenland Ålborgimi allaffeqarfeqartoq? Kalaallit Nunaanniittariaqannginnami?

Royal Greenlandip Svenstrupimi Aalborgip kujatinnguaniittumi allaffeqarfiani inuit 100-t missaanniittut sulisorai.

Sulisut affaasa missaat Danmarkimi, Skandinaviami nunarsuullu sinnerani tuniniaanermut avammullu ussassaaruteqartarnermut tunngasunik suliaqarput aammalu Royal Greenlandip niuerfigisartagai eqqarsaatigalugit tunisassiat assigiinngitsut pillugit aqutsinermik suliaqartuullutik. Suliassat taakku tamarmik Royal Greenlandip tunisassiaataanik nunani niuerfigisartagaasa ungasinngisaanit sapinngisamik inissisimasussaapput.

Allaffeqarfimmi sulisut affaasa sinneri shared service-mi suliassaqarfittut taaneqartuni suliffeqarfiup immikkoortortaani susassaqarfiusunut akiligassalerisuupput. Assigiinngisitaartunik suliassaqarfiit tassaapput, pisiniartartoqarfik, pitsaassusileriffik, naatsorsuutinik aningaasaqarnermillu suliallit, atorfinitsitsinermi sullissisut kiisalu qarasaasialerisut. Suliassaqarfiit taakku Svenstrupimi inissisimanerinut ilaatigut pissutaavoq ilarpassui Royal Greenlandip Europami susassaqarfiinut tunngasuummata, ilaatigullu sulisut taakkorpiaat Kalaallit Nunaanni pissarsiarineqarsinnaanatik kiisalu misilittagariikkatigut paasineqareermat suliassaqarfiit taakku Royal Greenlandip Nuummi qullersaqarfianik tapertaasuusut ataatsimoortillugit pitsaanerpaasoq.

Royal Greenlandip piginnittaasa, Namminersorlutik Oqartussat, kissaatigaat Royal Greenlandi niuernerpalaarneq tunngavigalugu ingerlanneqassasoq. Tassunga tunngatillugu eqqaamassavarput ukiut pingasuinnaat matuma siorna Royal Greenlandip naatsorsuutitigut angusai ajorluinnarnerat pissutigalugu Namminersorlutik Oqartussat 500 millioner koruuninik aningaasaliisariaqarsimammata. Taama pisoqaqqissanngilaq, taamaammallu Royal Greenlandip ingerlanneqarnera niuernerpalaarneq tunngavigerpiarlugu ingerlanneqassaaq.

Eqqaamasariaqarporlu Royal Greenlandi kalaallinit suliffiutigineqarmat, Kalaallit Nunaannit tamakkiisumik pigineqarlunilu aqunneqartoq. Taamaammat pissusissamisuuginnarpoq Royal Greenalandip sulissutigissammagu ilinniarsimassutsikkut piginnaanillit Kalaallit Nunaanni pigineqanngitsut – imaluunniit killilimmik pigineqartut – ilinniagaqarnissaat suliffeqarnikkullu naammattumik misilittagaqalernissaat, taamaasilluni suliassat amerlanerpaat Nuummi qullersaqarfimmi isumagineqarsinnaaniassammata.

–––––––––––

Pisortat qassit Royal Greenlandimit soraarnerminnut atatillugu aningaasarpassuarnik pissarsissamaarpat?

Pisortat imaluunniit sulisut arlaannaasaluunniit Royal Greenlandi qimalerunikku aningaasarpassuarnik pissarsissutiginavianngilaat. Taama aalajangerneq pisortaqatigiit kingulliit atuutilernerisigut aalajangiunenqarpoq.

Kikkulluunniit ukiumoortumik naatsorsuutini 2010/11-mi atuarsinnaavaat pisortat atorfinitsinneqarnerinut atatillugu soraarnermi immikkut taasarialinnik isumaqatigiissuteqartoqanngimmat. Link-imi ataaniittumi ukiumoortumik nalunaarusiami qupperneq 29-mi takusinnaavat pisortat aningaasarsiaqartinneqarnerat qanoq katitigaanersoq http://innovisio.ipapercms.dk/RoyalGreenland/Div/rsrrapportGL1011/ , linkimilu tassani aamma qupperneq 43-mi takusinnavatit kisitsisit qullersat atorfinitsinneqarnerannut tunngasut.

–––––––––––

Sooq-una Royal Greenlandip tunisassiorfinni sulisut ukiukkut angerlartiinnartarai?

Pingaartumik ukiup naajartulernerani aalisagartassiissutit nungukkaangata Royal Greenlandi tunisassiorfiit ilaannit sulisunik angerlartitsisariaqartarpoq. Aammali ukiuunerani upernaakkullu siku navianarsigaangat tunitsiviit ilaannut tulaassuineq unitsikkallarneqartariaqartarpoq. Taama nalaataqaraangatta piniartut suleqatigalugit sikukkut angallassisinnaaneq nalilersorneqartarpoq. Aamma sivisuumik sikuusarnera aalisartunut ajornartorsiortitsilluinnarluniluunniit akunnattoortitsisarpoq, tamannalu tunisassiassanik tunisassiorfinnut tulaassuiniarnermut eqquisarluni.

Royal Greenlandimi ukiuni arlaqalersuni sulissutigiuarsimavarput sulilu sulissutigalugu tunisassiorfitsinnut tunisassianik pilersuinermik qulakkeerinninnissaq. Tamatuma kingunerisaanik tunisassiorfiit ilaannit sulisunik ukiut arlerlugit angerlartitsinngivissorsimavugut.

Royal Greenland tunisassiorfinni sulisunik Royal Greenland Academy aqqutigalugu ukiut tamaasa pikkorissartitsisarpoq. Royal Greenland taannaakkajuppoq illoqarfinni nunaqarfinnilu suliffeqarfinni anginersaalluni pingaarnersaq, suliffeqarfillu taamaasilluni ilaqutariit ulluinnarni inuunerannut pingaaruteqarpoq. Suliffeqarfillu imminut akisussaaffilerpoq ilaqutariit inuunerat akisussaaffigeqataarusullugu, taamalu pikkorissartitsisarnerit tunisassiorfinni sulisut meeraannut aamma atuutilersillugu. Royal Greenland Academy pillugu apeqqut alakkaruk pikkorissaasarnerlu pillugu paasisaqarlutit.

–––––––––––

Royal Greenlandip aasaanerani sulisussaaleqilersarnini naammagittaalliutigisarpaa, illoqarfiit ilaannit sulisussanik aallertarsinnaannginnassi?

Royal Greenlandimit nassuerutigaarput suliffeqarfiup aasaanerani sulisussaaleqilersarnera piorsarsimassutsimik peqquteqarsinnaasoq. Aasaanerani sulinngiffeqartarnerit apersortitsinerullu nalaani sulinngiffeqartarnerit ilaatigut tamakkuupput suliffeqarfiup aasaanerani sulisunik amigaateqalertarneranut peqqutaaqataasinnaasartut.

Royal Greenlandip suliffeqarfittut nuuttarnermut aningaasaateqarfik atorlugu sulisunik illoqarfimmiit illoqarfimmut nuutsitsinialeraangami kommunenik suleqateqarluartarpoq. Suliffeqarfiuttaaq siornatigut sulisunik Kalaallit Nunaata kujataanit avannaanut nuutsitsineq misilittagaqarfigaa. Piffissami aalajangersimasumi nuutsitsisarneq pineqarmat nuutsitsivinnerit pineqanngillat.

–––––––––––

Royal Greenland Academy qanoq piva? Suli atava?

Royal Greenland Academy ingerlalluaqaaq. Ilinniarfik ukiuni arlalinni uninngareerluni 2011-imi decembariugaa aallarteqqinneqarpoq.

Royal Greenland Academy tunisassiorfinni sulisunut ilinniarfittut siornatigut ingerlanneqartarallarmat ilinniartitsinernik aalajangersimasunik sammisaqartitsisarpoq, soorlu oqaatsitigut, sammisassaqartitsinikkut aammalu oqalugiartitsisarnernik ilinniarfiusarluni. Silamik pissuteqarluni tunisassiassat amigaataaleraangata taamalu tunisassiorneq unikkaangat ilinniartitsinerit kommunit ilinniarfeqarfiillu aalajangersimasut suleqatigalugit ingerlanneqartarput.

Suliffeqarfimmi aqutsisut 2011-imi aalajangiinerat tunngavigalugu ilinniarfimmi pikkorissartitsisarnerit aallarteqqinneqarput. Tamatumuuna pikkorissartitsisarnerit CSR-imi aallussatut ingerlanneqalerput, sulisut ilaqutaallu, katissimasat, aappaasut aammalu qitornat ilaatinneqartalerlutik.

2011-imi decembarimiit 2012 aasaq tikillugu Uummannami, Qasigiannguani, Qeqertarsuarmi aammalu nunaqarfinni Ikerasammi Qeqertarsuatsiaanilu tunisassiorfinni sulisunut pikkorissaanerit 16-it ingerlanneqarput, inuttut ineriartorneq aammalu ilaqutariit aningaasaqarniarnerat ulluinnarnilu inuussutissat pikkorissaatigineqarlutik.

Tamatuma saniatigut tunisassiorfinni sulisut qitornaannut illoqarfinni taaneqareersuni Qeqertarsuarli minillugu pingasoriarluni iluatsilluartunik ataatsimeersuaarartitsisoqarpoq, tamatumalu kinguneranik meeqqat inuusuttullu peqataasimasut oqariartuutigiumasaat NAKUUSA-mut tapersiissutitut maanna kinguneqarsimalereerpoq. NAKUUSA UNICEF-ip Namminersorlutillu Oqartussat suleqatigiissutigaat Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu atugaannik nukittorsaanissamik siunertalik.

Ataatsimeersuaarartitsinerni meeqqat inuusuttullu atugaat suleqatigiisitaliakkaani eqqartorneqarput. Peqataasullu Royal Kids-inik taagorneqartut meeraanermi toqqissisimanartumi pitsaasumillu peroriartussagaanni suut pisariaqartinneqarnerinik eqqarsaatersuutitik oqariartuutigaat.

Royal Greenland Academyp ataani pikkorissaanerit 2012-13-imi Narsami, Paamiunik Nuummi, Sisimiuni, Ilulissani aammalu Kangaatsiami kiisalu nunaqarfinni Atammimmi, Kangaamiuni, Ikerasaarsummi, Niaqornaarsummi, Saattuni, Ukkusissani, Nuugaatsiami kiisalu Saqqami nanginneqassapput.

Tamatuma saniatigut Royal Greenlandip ingerlatsisunik aqutsisunillu sutigut tamatigut piukkussaanernik ilinniakkatigullu pikkorissaqqittarnernik pingaartitsisorujussuuvoq, taakkulu Royal Greenland Academy-mi pikkorissartitsisarnerit saniasigut ingerlanneqartarput.

Royal Greenland A/S-ip siulersuisuinut Royal Greenland A/S-imi sulisut aallartitaannik taallugit qinikkat sooq sulerinerlutik sulisunut anngussineq ajorpat?

 

Jakob Mathiassen

 

 

 

Haluu Jakob

 

Apeqqutigisat siulersuisut sulinerannut tunngasuusoq sulisut sinnerlugit siulersuisuni ilaasortat ilaannut akisassanngorlugu ingerlateqqipparput. Inerniliussatullu oqaatigisinnaavarput, siulersuisut aaqqissuussaanerat taamatorluinnaq ingerlaaseqarmat.

 

Aanalu akissutigineqartoq:

 

Siulersuisut allat naligalugit siulersuisuni suleqataavugut. Siulersuisunilu avammut nalunaartartuuvoq siulersuisuni siulittaasoq.Taamaattumik siulersuisut suliaat siulittaasoq avaqqullugu ulluinnarni tamanut annissoqqusaanngillat.

 

Inuulluaqqusillunga

Niels Ole Møller

Sulisut sinnerlugit siulersuisuni ilaasortaq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image