CO2-mik aniatitsineq
CO2 -mut assingusut naatsorsorneqarnerisa sanilliukkuminartullutillu paasiuminartuunissaat Royal Greenlandimi sulissutigineqarpoq
Royal Greenlandimi aalisakkerinermillu sulialinni tamani CO2-mik aniatitsineq pillugu scope 1, 2 aamma 3 ukiuni makkunani naatsorsorneqarlutillu avatangiisimut sunniuteqarneq (Carbon Footprint) pillugu naatsorsuinermi periusit pilersinneqarlutillu misilittarneqarput.
Royal Greenlandip Marine Gas Uulia (MGO) aalisariutini tamani ikummatissatut ullumikkut atugaraa. MGO-p ikuallassaammik annikitsuinnarmik akoqarnera (< 0,1%) iluaqutaavoq, taamaammallu Heavy Fuel Oil-imut (HFO) sanilliullugu mingutsitsinnginneruvoq. MGO aammattaaq sananeqaatinik qernertunik silaannarmut aniatitsinikinneruvoq. CO2e-mik aniatitsineq uuliani taakkunani marlunni assigiippoq.
Nukissanik ingerlatinillu allanik atuinermik ilisimatusarneq misissuinerlu soqutigalugit malinnaavigineqarlutillu suliffeqarfimmi Royal Greenlanditut ittumi ulluinnarni aqutsinermut tunngatillugu pilersorneqarnerup qulakkeernissaa aamma pingaaruteqarpoq.
Nalorninartut & periarfissat
CO2e-mik aniatitsinerup annertusiartoratarsinnaaneratigut avatangiisinut sunniuteqarnerlunneq sikup aakkiartorneranik kinguneqarlunilu taamaalilluni silaannaq sunnerneqarsinnaavoq, tamatumalu kingunerisaanik sila allanngorarlunilu, anorersuit amerlillutillu silaannaq nillertumiit kissartumut killormullu nikeriataartalissaaq. Pissutsit tamakku aalisarnermut sunniuteqarlutillu kilisaatini inuttat suliaat pisariunerulissapput. Tamatuma saniatigut silaannaap allanngoriartornera ilutigalugu pissuseqatigiiaat ajortumik ajunngitsumillu sunnerneqarsinnaapput.
Silaannaap immallu kissatsikkiartornerani imartani nillarikkaluaqisuni pissuseqatigiiaat nutaat takussaalersinnaapput. Ukiuni kingullerni saarulliit nunatta imartaanut utersimapput soorluttaaq pissuseqatigiiaat ikerinnarsiortut, soorlu avaleraasartuut, takkussuussimapput.
2022-mi iliuutsit inernerillu
Suliffeqarfissuarmi aniatitsineq tamakkiisoq 2022-mi 128.000 tons CO2 missaanniippoq. Angallatit annerit avataasiortut 78 %-it missaannik annertussusilimmik aniatitsisuupput.
Kilisaatit tunisassiorfiusut aalisakkat 2022-mi pisarisaat 1 tonsiugaangata CO2e-mik aniatitsinerat qaffassimavoq. Matumani amutsivinniinnerit arlallit, aserortoornerit ungasissumilu Barentsip imartaani Qimusseriarsuarmilu aalisarnerit peqqutaapput. Tamatuma saniatigut kilisaatit 2021-misulli tunitsivittut atuussimanngillat. Taamaalilluni pissutsit naatsorsuutigisimanngisallu assigiinngitsut peqqutigalugit inernerit taamatut isikkoqarput.
2019-2022-mut anguniakkat piviusunngortitsinerillu
Anguniakkat:
- Aalisariutit CO2e-mik aniatitsinerannut anguniagassiisoqarnikuunngilaq.
- Scope 3-mik naatsorsuinissamut periusissiorneq
- Nioqqutissaqatigiiaat silaannarmut aniatitsinerannik naatsorsuinissamut periutsinik ineriartortitsillunilu misileraaneq
Anguniakkanik naammassinninneqMålopfyldelse:
Ukiut ingerlaneranni aalisariutinik nutaanik atulersitsinerup nalaani ineriartorneq pillugu paasisaqarumalluni piffissami tassani angallatit CO2e-mik aniatitsinerat malittarineqaqqissaarpoq. Ukiut ingerlanerinini kiisalu aalisariutit assigiinngitsut akimorlugit CO2e-mik aniatitsinerup aalisariaatsit, ikerinnarsiorluni avataasiorlunilu aalisarnerit kiisalu itisuumi ikkattumilu aalisarnerit assigiinngissusaat ersersippaa.
Scope 3-mut naatsorsuinerit suli naammassineqanngillat, tamannali 2023-mi naatsorsuutigineqarpoq.
Royal Greenland EU-mi suliniummut peqataavoq, matumanilu aalisakkanik tunisassianut Product Environmental Footprint-imik (PEFCR) naatsorsuinermi tunisassianut immikkoortukkaanut malittarisassiortoqartarpoq. Matumani CO2 -mut assingusut naatsorsorneqarnerat sanilliukkuminartumik paasiuminartumillu silaannaap pissusianut kinguniusinnaasunik naatsorsuinermut ilaassaaq. Periutsimi PEFCR-mi aalisarnermit atuisup eqqagassalerineranut silaannarmut sunniutit naatsorsorneqartarput, malittarisassallu matumani akuerineqarpata inernerit sanilliunneqarsinnaalissapput.
Royal Greenland tamatuma saniatigut raajanik tunisassiat sisamat CO2e-mik aniatitsineri naatsorsorniarlugit Sverigemi misissueqqissaartartunik suleqateqarsimavoq. Misissueqqissaarnermi matumani aalisarnermiit tunisassiorfimmit tunniussinissap tungaanut aniatitsineq naatsorsorneqarpoq. Suliniut 2022-p naanerani suli naammassivinngilaq.
2030-mut angorusutat
Pisat 1 tonsiugaangata CO2e-mik aniatitsinerup 2018-mut sanilliullugu 25%-nik annikillisarnissaa.
