Issittup imartaani raajarniarnermi innisaasat immikkoortiterutit atornerisigut saniatigut pisat minnerpaaffissaaniitinneqarput
Raajanik kilisassutini innisaasat immikkoortiterutit atorneqarnissaat piumasaqaataavoq, taamaalillutik nunatta imartaani raajarniarnermi saniatigut pisat annikitsuararsuupput.
Raajat pissuseqatigiiaat allarpassuit assigalugit immap naqqani uumasuupput. Pissuseqatigiiaatut allanut sanilliullugit mikisuupput. Nunatta kitaata imartaani aalisarneq Kalaallit Nunaata nunatut toqqaviata nalaani meterini 300-niit 600-nut ititigisumi ingerlanneqartarpoq. Tassani raajat sumiiffimmi aalajangersimasumiittarput, immap naqqani aqitsumi marrarasallunilu sioraqarasattumiikkajunnerupput. Aalisarneq ukiut ingerlanerini nalinginnaasumik sumiiffinni aalajangersimasuni aalisarfigineqakkajuttuni ingerlanneqartuarpoq.
Raajarniarneq
Raajarniarneq kilisannikkut ingerlanneqartarpoq, qassutillu nigartakitsut pisariaqarput. Qassutit nigartaat minnerpaamik 40 mm-iusarput, qassutillu qaleralinniutit assersuutigalugu nigartaat 100mm-iusarput. Kilisassutit immap naqqa qulaatilaannguarlugu kilisatsinneqartarput, kilisannermilu pissuseqatigiiaat allat angisuut mikisullu minnerpaaffissamiit minnerit saniatigut pisarineqaratarsinnaapput. Assersuutigalugu tassaasinnaapput saarulliit, qalerallit qeeqqallu. Aalisariutinut raajat kilisanneqartarmata tunisassiorfillu raajanik tunisassiornissamut naleqqussagaammat raajaanngitsunik usimiittoqarnissaq naleqqutinngilaq.
Raajat nunatta kangiani kitaanilu, sinerissap qanittuani avataanilu uumasuupput. Nunatta kitaani sineriaani aalisarfiit pingaarnerit Nuup eqqaani tassanngaanniillu avannarpasinnerusuniipput. Sumiiffinni pineqartuni kilisalluni raajarniartoqartarpoq, aalisariutilli sinerissap qanittuani aalisarsinnaasut angissusaat killilersorneqarput. Avannarparteriartornermi pissuseqatigiiaat assigiinngitsuunerat killeqaleriartortarpoq, taamaammallu nunanut kujataanut, soorlu Europamut, sanilliullugu nunatsinni raajanik issittup imartaaneersunik kilisannermi saniatigut pisat annikitsuararsuupput.
Raajanik immikkoortiterinermi innisaasat atorneqalerneri
Kilisassutini innisaasanik atuineq pissuseqatigiiaat piumaneqanngitsut immikkoortinniarlugit Norgemi 1980-ikkuni siullermeerluni misilittarneqarpoq. Innisaasat atorluarsinnaasut paasineqarmat inerisaqqinneqarlutillu ullumikkut Nordmørerist-itut ilisimaneqarput. Aalisariutini tamani raajanik immikkoortiterinermut innisaasat kilisannermi atorneqartarnissaat nunatsinni inatsisitigut 2001-imi piumasaqaataalerpoq. Suliffimmili avatangiisit eqqarsaatigalugit sinerissap qanittuani aalisariutinut piumasaqaat immikkut atuutsinneqanngilaq. Atuutsitsinnginneq 2011-imi atorunnaarsinneqarpoq, raajarniutillu tamarmik ullumillut immikkoortiterummi innisaasat atugaraat.
Immikkoortiterummi innisaasat aalisartunit amerlanernit tigulluarneqarput, taamaalillunimi assaat atorlugit immikkoortitereqqinneq pisariaaruppoq, aalisakkammi anginerit raajat naqittaraluarmatigit tamakkiisumik isigalugu aalisarluartoqalerlunilu raajat pitsaassusaat qaffappoq. Immikkoortiterummi innisaasat taamaalillutik aalisartumut iluaqutaalluarlutillu pissuseqatigiiaat allat taamatuttaarlu pinngortitami ataqatigiinneq piujuartinneqarput.
Innisaasat ungalut napasuisut ilusilersugaapput, nunatsinnilu inatsisit naapertorlugit napasut minnerpaamik 22mm-inik ungasissuseqassapput. Tassa imaappoq, aalisakkat allalluunniit 22mm-iniit anginerusut kilisassummiit immamut utertillugit "ajanneqassapput", raajalli minnerugamik immikkoortiterutip innisaasaatigut nakkarlutik pisarineqassapput. Immikkoortiterutip innisaasai kilisassutip isuani pisanut immiiviup nalaanut ikkunneqartarpoq, qaavanilu putoqarmat aalisakkat immikkoortinneqartut immamut uterteqqinneqartarput.
Innisaasat iluaqutaapput
Innisaasat atorneqalerneratigut saniatigut pisaqartarneq annikillisinneqangaatsiarpoq. Pissuseqatigiiaat annerit minnerillu kilisassummiilertaraluit maanna immikkoortinneqartarput. Sunaluunniilli 22mm-imiit naannerullunilu aminnerusoq pisarineqassaaq. Tassaasinnaapput aalisakkat pissuseqatigiiaat minnerit soorlu eqaloqqat illeqqallu (krill). Taakku aalisariummi aalisakkanut immikkoortiterummi immikkoortiterneqartarput.
Kalaallit Nunaanni aalisarsinnaanermut akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup (KANUAANA) saniatigut pisat annertussusaat ukiut tamaasa nalunaarsortarpaa, ukiorpaalunngortunilu saniatigut pisat annertussusaat pisat tamakkiisut annertussusaasa < 1%-eraa. Appasittuararsuuvoq, innisaasallu iluaqutaanera taamaalilluni uppernarsarneqarpoq. Saniatigut pisat annikitsuaraaneri nunatta kitaata imartaani raajarniarnerup MSC-tut akuerisaaneranut tunngaviliisuulluinnarpoq.
Ineriartornerup ingerlarnga
Innisaasat ataavartumik pitsanngorsarneqartarlutillu pisariaqartitanut nalimmassarneqartarput. Napasut angissusaat aalisarfimmi raajat angissusaannut saniatigullu pisat angissusaannut naleqqutissaaq. Tamatuma saniatigut inuttanut ajornartorsiutaanngitsumik pitsaanerpaamik passussinissaq anguniarlugu suliffimmi avatangiisit qulakkeerneqassapput.
