Jacob Royal Greenlandimi 1990-imit 2003-p tungaanut Inuttalerinermi ingerlatsisuuvoq, piffissap taassuma ilaani nappaassuarmik kræftimik nalaanneqarluni. Jacobip nappaassuaq qaangerpaa nappaataaruttutullu nalunaarfigineqarluni, tamatumalu kingorna 2003-mi soraarninngornissami tungaanut Inuttalerinermi ingerlatsisutut suleqqilerluni. Soraarninngornermi kingorna taartaasartutut sulinngiffeqartoqarneranilu taartitut ukiorpassuarni inuttalerinermi immikkoortortamut atassuteqarpoq.

Nappaassuarmik kræftimik nappaateqalersut tamarmik annilaarujussuartarput aammalu Jacob taamaassimassalluni. Amerlanerit taama tusarlerneqarnerminni inooriaasertik allanngortinniartarpaat minnerpaamillu pujortarunnaartarlutik, Jacobili taamaanngilaq. Pujortaatini iperanngisaannarpaa, soorluttaaq sunaluunniit soqutigisani sulissutigiuarai. Assersuutigalugu raatiukkut oqaatsit oqaluttuarisaanerlu pillugit aallakaatitani akulikitsumik peqataasarpoq aammalu Qussummi ilaquttanilu illuaqqamiittaqaat ilaqutariinnit ”Jacobshavn”-imik taagorneqartumi aammalu Qoorngumi ukiumoortumik borgmesterimik qinersisarnerni peqataalluartarpoq assut pingaartitaminik.

Pujortaateqarluni pujortaateqarnaniluunniit Jacob oqaluttuallaqqissuunermigut kikkut tamaasa, inuusuttuuppata utoqqaappata, mikisuuppata angisuujuppata, pisuujuppata piitsuuppata katerisimaarnerni annertuuni annikinnerusuniluunniit illartilluartarpai. Periarfissaqartilluni oqaluttualeraangami paasisaqarnissamut ilisimasaqalernissamullu isumassarsiorfiulluartarpoq eqqarsalersitsisarlunilu.

Jacob pitsaasumik immikkuullarilluinnartumillu inuunermik isiginnittaaseqarpoq aammalu pinngortitamiikkaluaruni suligaluaruniluunniit tunniusimalluinnartuarluni. Jacob kilisaatini inuttanit amerlasoorpassuarnit aammalu Royal Greenlandip nunatsinni suliffeqarfiini sulisunit suli soorunami eqqaamaneqarpoq. Jakobimik ilisimannittut tamarmik nuannersunik oqaluttuassartaqartissavaat.

Inuttalerinermi ingerlatsisuunermini Jacob sulinerminut atatillugu suliaqarnerunissaminut piareersimajuartuarpoq. Angallatit pilertortumik inuttanik pisariaqartitsilissagaluarpata ulluugaluarpat unnuaagaluarpalluunniit oqarasuaatip tigunissaanut piareersimajuarpoq. Qangaanerusoq angallattakkanik oqarasuaateqanngikkallarmat aammalu angallat aallaliivinnermini inuttassaaleqippat angallatip inuttalerneqarnissaata sulissutiginissaa piareersimaffisarpaa. Taamaattumillu Jacobip illoqarfimmi angalaartoq takussallugu aqqusinerni, angerlarsimaffinni imerniartarfinnilu inuttassanik aallertarnera takornartaanngilaq, inuttarlu amigaatigineqartoq inuttassanilluunniit nassaareeraangami angallammukartarpoq angallat naammattunik inuttaqarluni aallarsinnaaniassammat.

Jacob inuttalerinermi ingerlatsisutut sulinermini tamarmi sulisut angallatini pisariaqartitat malillugit ilinniartinneqarnissaat assut qulakkeerusuttarpaa. Pingaartumik maskinmesteritut ilinniartussat amigaatigineqartorujussuupput tamatumalu maluginiarneqarnissaa sulissutigisimallugu. Taama suliniuteqarneranut aammalu Royal Greenlandimi taama suli eqqarsariaaseqartoqarneranut Jacob qujassutissaqarfigaarput.

Pujortarnermik inerteqquteqarneq pillugu inatsit nunatsinni atuutsinneqalermat suliffeqarfiillu iluini pujortartarneq inerteqqutaalermat suleqatitoqaasa eqqaamavaat. Ulloq taanna silami pujortartariaqarneq Jacobimit iluarinarpallaanngilaq, Jacob biiliminut qorsummut ikeriarluni pujortaatini ikittarpaa umiarsualivimmilu pisut malinnaaffigalugit, inuillu saneqqukkaangata pujortaamminik aalateraluni ilassiortarpai.

Jacob annertuumik sunniuteqarluni inuppassuarnullu maligassiuereerluni sivisuumillu inooreerluni akornatsinniikkunnaarpoq. Jacob maanna allamut aallarpoq pujortaatini immerluarlugu oqaluttuassani nuannersorpassuit nassarlugit.

Jacob maqaasineqassaaq. Royal Greenland sinnerlugu Margrethemut, Sonjamut, Susannemut ilaqutaasunullu sinnerinut misiginneqataangaarnerput ingerlateqqipparput. Jacobip eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.

Christian Laursen, suliffeqarfissuarmi sulisoqarnermut ingerlatsisoq, Royal Greenland

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image