2018-imi angusat iliuusissatut pilersaarutip "The North Atlantic Champion"-ip patajaatsuuneranut uppernarsaataapput, tamatumani pingaarnertut aallussat tunisatigut isertitatigullu ineriartortuarsinnarmata. Qalerallit, raajat qalipallit, raajat uutat qalipaajakkallu aammalu saattuat pingaarnertut aallussaasut Royal Greenlandip kaaviiaartitaasa maanna 75 %-eraat, massa ukiut tallimat matuma siorna taamaallaat 41 %-erigaat.

Royal Greenlandi kaaviiaartitatigut 400 millioner koruuninik kinguariaateqaraluarluni tunisassiai tunngaviusumik piumaneqarluarmata isertitatigut siuariaateqarsinnaasimavoq. Tunisatigut kinguariaateqarneq ilaatigut Europami niuertarfeqarfinnut kapisilinnik assigiimmik angissusilinnik annertuunik tunisassiornissaraluamik taamaatitsisoqarneranik ilaatigullu saarullittat ikerinnarsiorlunilu aalisagartat annikinnerunerannik tunngaveqarpoq. Taamatuttaaq soorunami Euro eqqaassanngikkaanni 2018-imi angusat ingerlatseqatigiiffiup aningaasat niuerutigisartagaasa amerlanerpaartaasa nalingisa apparnerannik sunnerneqarput.

Akileraannginnermi ukiumut angusat 258 millioner koruuniupput, massa 2017-imi 253 millioner koruuniusut. Akileraareernermi ukiumut angusat 126 millioner koruuniupput, massa 2017-imi 129 millioner koruuniusut.

Tunisaqarluarlunilu isertitaqarluarpoq

Kangia, Amerika Avannarleq Skandinavialu kaaviiaartitatigut siuariaateqarfiusut Europa kaaviiartitatigut kinguariaateqarfiuvoq.

Kangianut tunisat 6%-inik siuariaateqarfiusut 1,5 milliarder koruuninik isertitaqarfiupput, taakkulu suliffeqarfissuup kaaviiaartitaasa 30%-eraat, massa ukiut tallimat matuma siorna 20%-erigaat.

Ingammik raajat qalipallit tunisatigut siuariaateqarfiupput, tamatumani tunisat 2017-imi tunisanut sanilliullugit 75%-imik siuariaateqarfiusimammata. Tamatumani siuariaateqarneq raajat qalipallit akiisa aalajangersarneqarnerannut pingaaruteqarsimavoq. Qalerallit akiisa qaffalaarnerannik malitseqartumik tunisatigut aamma siuariaateqarfiulluarput.

- Kangia ukiuni kingullerni ukkassiffigaarput, tamatumanilu iliuusissatut pilersaaruterput naapertorlugu Kangiani ineriartortitserusunnerput maanna takuussutissaqarlualerpoq. Atuisut aningaasaateqarneruleraluttuinnartut amerliartorput. Kinamiut ukiut tamaasa aalisagartortagaat qalerualittortagaallu Europamiut Amerikamiullu ukiut tamaasa aalisagartortagaannit qalerualittortagaannillu annertunerusarput, tunisassiavullu Kangiani piumaneqarneruleraluttuinnarmata pissuseqatigiiaanik nutaanik soorlu saattuanik saarullinnillu tuniniaavigisalissavarput, pisortaaneq Mikael Thinghuus oqarpoq.

Royal Greenlandi Japanimiut neriniartarfiinut sushinik sassaalliisartunut Japanimi nunarsuullu sinnerani tuniniaasartunut nunarsuarmi pilersuisuni siuttuuvoq.

Skandinaviami tunisatigut kaaviiaartitat 1,2 milliarder koruuni-usut suliffeqarfissuup kaaviiaartitaasa 24%-eraat ingammillu raajanik, saarullinnik aamma pujuukkanik natermiunillu tunisassianik assigiinngiiaartunik tunisinermut pingaaruteqarpoq. Ataatsimut isigalugu Norgemi Danmarkimilu niueruteqarnerit siuariaateqarfiupput, massa Sverigemi niueruteqarneq unammillernartoqarfiusimasoq.

Royal Greenlandip Europa niueruteqarfiginerpaasarpaa, tamatumanilu suliffeqarfissuup tunisatigut isertitai katillugit 1,9 milliarder koruuniusut suliffeqarfissuup kaaviiaartitaasa 37 procenterai. Ruslandimi niuerfinni unammillernartoqarnera Tysklandimilu niuerfiit noqqaassutaannik tunisassiornissaraluanik taamaatitsisoqarnera pissutigalugit kaaviiaartitat 2017-imi kaaviiartitanut sanilliullugit ikilingaatsiarput. Europami niuerfigisai ukuupput; Tysklandi, Frankrigi, Tuluit Nunaat, Italia, Spania, Portugali Ruslandilu.

Amerika Avannarlermut tunisatigut isertitat 2017-imi isertitanut sanilliullugit 27%-inik siuariaateqarmata marlunnartumik annertunerupput. Tunisatigut isertitat 0,4 milliard koruuniusut suliffeqarfissuup kaaviiaartaasa 8 procenterai. Saattuat akiisa Amerikami niuerfinni Japanimi niuerfinnit qaffasinnerunerat siuariaateqarnermut tunngaviupput. Amerika Avannarlermi tunisassiat assigiinngiiaartut tassaapput saattuat, saarulliit, qalerallit raajallu.

- Amerikami niueruteqarneq pillugu ineriartortitsinermut pilersaarutip ilaa tunngavigalugu USA-mi tuniniaanermut ingerlatsisumik 2018-ip naanerani atorfinitsitsivugut, immikkoortortatullu ingerlatseqatigiiffimmik nioqqutissanik eqqussuinermik niuerfinnullu tuniniaanermik aallussaqartussamik 2019-imi pilersitsissaagut, Mikael Thinghuus oqarpoq.

Saarullinnik Atlantikup Avannaata imartaaneersunik tunisassiorneq amigartoorutaajuarsinnarpoq. Kalaallit Nunaata sineriaata qanittuani saarullikilliartornera unammillernartoqarfiuvoq, tunisassialli assigiinngiiaartut qaffasilluinnartumik pitsaassusillit amerlineqarnissaat tunisassiornerullu isertitaqarluarfiunerulernissaa anguniarlugit Maniitsumi Nutaaq Codinik tunisassiornermut aningaasaliisarnerit attanneqarput.

Akileraareernermi ukiumut angusat 50 %-ii aningaasanngorlugit 63 miollioner koruuni-usut piginnittunut agguagarsiassatut tunniunneqassasut innersuussutigineqarpoq. Ingerlatseqatigiiffiit piginneqataaffigisat ilanngullugit 139 millioner koruunit Kalaallit Nunaanni akileraarutigineqarput, massa aalisarnermut akitsuutinut akiliutigineqartut katillugit 187 millioner koruuniusut. Toqqaannartumik aningaasalersuinermut tunngatillugu Royal Greenlandi Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarneranut 2018-imi 2,2 milliarder koruuninik tapersiivoq.

Aningaasat ingerlatsinermi atukkat amerlinerisa taamatuttaaq annertuunik aningaasaliisoqartarnerata kingunerisaannik Royal Greenlandip akiitsui ernialersukkat amerlipput, ukiullu naanerani 1,5 milliarder koruuniupput. Kilisaatitaassani marluusuni siulleq 2019-imi maajip qaammataani avalassinnaangussangatinneqarpoq, aappaalu 2019-imi novembarip qaammataani tunniunneqassangatinneqarluni. Taamatuttaaq raajanut kilisaatip Nataarnap kilisaammik nutaamik 2021-mi tunniunneqartussamik taarserneqarnissaa pilersaarutaavoq. Kilisaatitaassat Royal Greenlandip pingaarnertut aallussaanik aalisarnikkut annertusaanermut suliniuteqarneranik patajaallisaanermut tunngaviussapput.

Siunissaq

Suliffeqarfiup ukiuni qulini kingullerni iluatsittumik ingerlassimasai 2019-imi ingerlatiinnarneqassangatinneqarput.

Pissuseqatigiiaat Atlantikup Avannaata imartaaneersut tunngaviusumik ingerlatsinermi pingaarnertut aallussat ilagiuarsinnassavaat, taakkulu iliuusissatut pilersaarut ”The North Atlantic Champion” naapertorlugu isertitatigut patajaallisaanermut tunngaviussapput.

Ingammik Tuluit Nunaata EU-mit ilaasortaajunnaartussanngornera taamatuttaaq USA-p Kinallu imaluunniit USA-p Europallu niuernikkut akornusersuunnerat eqqarsaatigalugit nunarsuarmi ingammik aningaasaqarniarnerup allanngorarnera annertuumik nalorninartoqarfiussaaq.

Tuluit Nunaata EU-mit ilaasortaajunnaartussanngornerata niuernikkullu akornusersuunnerit saniasigut tunisinermi akit allanngorarnerat, tamatumanilu nunat allat aningaasaasa allanngorarnerat, Newfoundlandimilu raajartassiissutigineqartut saattuartassiissutigineqartullu annertussusaasa allanngorarnerat kiisalu Kalaallit Nunaanni qalerallit tungaatigut unammilleqatigiinnerup tungaatigut inissisimaneq nalorninartoqarnerpaaffiussapput, tamatumanilu kingullertut taaneqartumut tunngatillugu tunisassiassat akii annertussusaallu pineqarput.

Kilisaatinik nutaarluinnarnik marlunnik sanatitsisoqarnerata pingajussaannillu inniminniisoqareernerata kingunerisaannik akiitsut erniallit 2019-imi amerlissangatinneqarput, amerlassusaalli iliuusissatut pilersaarut tunngavigalugu aningaasaqarnikkut ineriartorneq naapertorlugu allanngorartuarsinnassapput.

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image