Suliffeqarfimmi attaveqatigiinneq pillugu ilinniartoq ilinniakkaminik naammassiguni nunatsinnut angerlarusuppoq

Karl Peter Kristensen, 28-nik ukiulik Roskilde Universitetscenterimi suliffeqarfimmi attaveqatigiinneq pillugu kandidatitut ilinniarpoq.

- Ilinniagara naammassigukku nunatsinnut angerlaqqikkusuppunga, suliffittaassanersungali suliffittaassannginnersungaluunniit apeqqutaammat suli qulakkiinngilara. Suliffeqarfimmi attaveqatigiinnermut kandidatitut ilinniarnera 2021-imi naammasissavara, nunatsinnilu suliffeqarfinnut attaveqalerniassagama suliffissanik nittarsaassinermi peqataasarpunga, Karl Peter Kristensen, suliffissanik nittarsaassineq aqqutigalugu siornatigut nunatsinni sulifissarsisimasoq oqarpoq.

Siornatigut pikkorinnerpaani timersortartuusimavoq

- Siornatigut pikkorinnerpaani ujakkaartartuunikuuvunga, timersuutillu aallunnerata nalaani ukiorpaaluit Norgemiikkama Tromsø Universitetimi nittarsaassinermi ineriartortitsinermilu bachelorinngorpunga. Ajoqusernera pissutigalugu timersuut aallussinnaajunnaarakku Københavnimi suliffinnik nittarsaassineq aqqutigalugu nunatsinni atorfittaarpunga, Karl Peter Kristensen oqarpoq, nangipporlu:

- Kandidatitut ilinniarnera naammassigukku nunatsinni atorfittaarsimaguma aatsaat nunatsinnut angerlassaanga. Nunatsinni suliffeqarfinnut attaveqalernissara siunertaralugu ullumikkut suliffissanik nittarsaassinermut peqataavunga. Suliffeqarfimmut aalajangersimasumut suli attaveqalinngilanga, aalisanermilli ingerlataqartut nunanut tamalaanut siammarlutillu nunatsinnut pingaaruteqarluinnarmata soqutigiuaannarnikuuakka. Pilersaarusiorluni attaveqatigiinnermut tunngasumik ilinniagaqartuulluni aalisarnermik ingerlsineq naleqqulluinnartuusoq isumaqarpunga, Karl Peter Kristensen oqarpoq.

Karl Peter Kristensen pikkorinnerpaani timersortartutut ukiorpaalunni Norgemiinnermini Royal Greenlandimiit aningaasaliissutinik taperserneqartarpoq.

  

Suliffissanik nittarsaassinermut peqataanermi kingorna siunissami fagit toqqagassani suussanersut aalajangersinnaavai

Aviaaja Isaksen 21-nik ukioqartoq Københavns Universitetimi inatsisilerisutut ukiup aappassaa ilinniarpoq.

Aviaaja Isaksenip Københavnimi suliffissanik nittarsaassinermi peqataanerata inatsisilerisutut ilinniarnermini fagit toqqagassai suussanersut sunniuteqarfigisinnaagai oqaatigaa.

- Suliffeqarfinniit aallartitat nunatsinni inatsisilerisunik ilinniarsimasunik amigaateqartoqartoq suliffissanik nittarsaassinermi erseqqissaatigaat, inatsisilerisutullu ilinniartuugama suliffissarsiornissaq eqqarsaatigalugu toqqagassaqarluarpunga. Suliffissat nittarsaanneqarnerisa nalaanni suliffeqarfiit pisariaqartitaat apersuutigissallugit periarfissaqarpunga, tamannalu suliffeqarfiilt aallartitaasa eqqaasaat naapertorlugit soqutigisakkalu malillugit ilinniarninni faginut toqqagassannut sunniuteqarsinnaavoq. Soqutigisakka annermik nunanut allanut tunngasuullutillu, nunanut tamalaanut siammartussatut ukkataqarfiusumik aalisarnermik inuuniuteqarnermut tunngasuullutillu nunani issittormiuusuni suleqatigiinnissamut tunngasuupput, Aviaaja Isaksen oqarpoq, nangipporlu:

- Royal Greenlandip pisortaata nunatsinni inatsisilerisunik ilinniarsimasunik amigaateqartoqarnera pissutigalugu inatsisilerisutut atorfik ataaseq Danmarkimi inissisimasoq inatsisilerisutullu atorfiit marluusut tamarmik nunatsinniinnissaat piumanerugitsik oqaatigimmagu soqutiginnilerpunga.

 Aviaaja Isaksen ilinniakkaminik naammassiguni nunatsinnut uterusuppoq.

- Nunatsinnut uterusunneruvunga, allamukassagumalu Danmarkimiinnanga nunani allaniissaanga, Aviaaja Isaksen naggasiivoq.

Suliffissanik nittarsaassinermi attaveqalerpoq

Jane Lund Plesner, 26-inik ukiulik ukiut sisamassaat Københavnip Universitetiani geologitut ilinniagaqartoq 2020-imi  ilinniarnermink naammassinnikkuni nunatsinnut angerlassaaq.

- Ilinniagara naammassigukku angerlarnissara pilersaarutaajuaannarpoq, taamaattumik 2020-imi ilinniagara naammassigukkuu angerlassaanga, aammami suliffissat Kalaallit Nunaanni  ajornannginnerummata, Jane Lund Plesner  sisamassaarluni suliffissanik nittarsaassinerni peqataaasoq oqarpoq.

- Suliffisssanik nittarsaassinermi Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfik attavigaara. Uanga suliffigilersinnaasanni  pilersaarusiukkamik suliassat ingerlasut arlaqarmata suliffissaqarnissannut periarfissaqarluartoq Aatsitassanut Naalllakkersuisoqarfimmi sinniisut suliffissanik nittarsaassinermi peqataasut oqarput. Suliffissannik uannut tulluuttumik ujartuininni nittartakkakkut suliffissanik ujaasivik  Suli.gl  aamma nalunarsoqqaffigaara, Jane Lund Plesner oqarpoq, nangipporlu:

- Suliffissanik nittarsaassineq ataasimut isigalugu aaqqissuussaavoq pitsaasoq. Tassani Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit attavigilernissaannut periarfissaqarpoq, siunissamimi suliffigiligassap attaviginissaa pingaaruteqarluinnarpoq.

Inatsisilerituunngorniartup attaveqarfini suliffinnik nittarsaassinermi annertusarpai

Kristian Inuk Grosen, 24-nik ukioqartoq semesterit arfineq-aappassaat, tassa kandidatitut ukioq siulleq, inatsisilerisutut ilinniarpoq.

- Suliffeqarfinneersunik oqaloqateqarnissara attaveqarfimmalu annertusarnissaat pillugit suliffissanik nittarsaassinissamut peqataaniarlunga aalajangerpunga. Suliffeqarfiit sunik uannut neqerooruteqarsinnaanersut pisinnaasakkalu suliffeqarfinnit soqutigineqarnersut maani apeqqutigisinnaavara, Kristian Inuk Grosen, suliffeqarfiit inuusuttunik Danmarkimi ilinniartunik attaveqarnissaminnut pikkorinnerusinnaanerannik isumaqartoq, oqarpoq.

- Suliffeqarfiit ilinniartunut Danmarkimiittunut attaveqartarnerat ilaatigut amigarsinnaasarmat isornartorsiuilaarnissannik aamma periarfissaqarpunga. Nunatsinni inatsisilerituunik amigaateqangaatsiartoqarnera ilisimaneqartoq assersuutitut taasinnaavara, inatsisilerituutullu ilinniartuugama Danmarkimut, inuusuttunik qaffasissunik ilinniagalinnik innuttaasorpassuaqartumut taamaalillutillu suliffissanut unammilleqatigiiffiunerusumut, sanilliullugu nunatsinni suliffittaarsinnaanissannut periarfissagissaarneruvunga.

- Suliffeqarfiit nunatsinniittut ilinniartunut Danmarkimiittunut attaveqarnerat ilaatigut amigartartoq isumaqarpunga. Suliffeqarfiit aasaanerani suliffissanik suliffimmillu misiliinissamik neqeroorutitik ilinniartunut Danmarkimiittunut neqeroornerusariaqaraat isumaqarpunga. Isumaga malillugu ilinniartut ilinniakkaminnik naammassigunik piaartumik angerlarnissaannut tamanna peqqutaalluarsinnaavoq. Tamannalu suliffeqarfiit kalaallillu Danmarkimi ilinniartut kattuffiisa attaveqatigiinneruneratigut anguneqarsinnaavoq.

Kristian Inuk Grosenip ilinniakkaminik naammassereeruni qaqugu nunatsinnut uteqqissanerluni suli nalugallarpaa.

- Nunatsinni utoqqalinissara siunniusimajuaannarnikuuara. Kalaallit ilinniartut amerlanerpaat taamak sinnatoqarunarpugut, Kristian Inuk oqarpoq, nangipporlu:

- Nunatsinnulli uternermi suna iperarneqarusunnersoq sunalu pissarsiarineqassanersoq apeqqutaaginnarpoq. Pissutsit assigiinngitsut pissutaallutik illoqarfissuarmiit Københavnitut ittumiit nunatsinnut angerlarnissaq ajornakusoorsinnaasarpoq. Politikkikkut eqqissiviittoqarnera meeqqallu atuarfiisa pitsanngorsaavigineqartariaqarnerat assersuutitut taasinnaavakka. Nunatsinnut uternermi pissarsiassat, pinngortitaq, piorsarsimassuseq, ilaquttat, ikinngutit, nunatsinni allanngueqataanissamut sinnattoq allarpassuillu amerlagaluaqaat. Taakkartukkakka malillugit nunarput nunaavoq amerlasuutigut immikkuullarittoq, kisianni qanorluunniit angerlartussaavunga, qaquguussanersorli maanna taasinnaanngikkallarpara, Kristian Inuk Grosen oqarpoq.

Suliffissanik nittarsaassinermi imminut nittarsaappoq

Daniel Egede Svenningsen 24-nik ukioqartoq Copenhagen Business Schoolimi, CBS-imi, inuussutissarsiornermi aningaasaqarnermik ilisimatusartuuvoq.

- Suliffissanik nittarsaassineq nunatsinni ineriartortitsineq pingaartillugu attaveqarfissarsiornertut atorpara. Nunatsinni inuussutissarsiorneq pillugu paasissutissanik sukumiisunik pissarsillungalu nunatsinni suliniuteqartut pingaarutillit oqaloqatiginissaannut periarfissaqarpunga. Aaammattaaq ilinniartut ilisimasaat suliffeqarfiit ilikkagaqarfigalugillu atorluarsinnaagaat isumaqarama suliffinnik nittarsaassineq imminut nittarsaannissannut atorpara, Daniel Egede Svenningsen oqarpoq.

- Oqalitsitsinerup kingorna eqimattakkaarluni ilinniartunut oqalitsitsinermi imminut nittarsaattutut misigivunga. Suliffeqarfiit nunatsinniittut nunani allani ilinniartunut attaveqarnerat pitsaanerusinnaasoq kiisalu oqalitsitsisoqarnermi saqqummiunneqartut soqutiginassusaat naammaginagulu sukumiisorinnginnakku suliffeqarfiit sulisussarsiornissamut pilersaarusiornissaannut isumassarsiakka ilinniartunik eqimattakkaarluni oqallitsitsinermi saqqummiuppakka, Daniel, inuussutissarsiornermi aningaasaqarnermut bacheloritut ilisimatusarnini 2021-imi Cand.Merc.-itullu 2023-imi naammassiguniuk nunatsinnut utissanerluni suli aalajanginngitsoq, oqarpoq.

- Immaqa uterumaarpunga, kisianni sorpassuit apeqqutaapput. Suliffeqarfimmi aningaasarpassuarnik kaaviiaartitsisumi atorfinikkusuppunga. Taamaammat Royal Greenland aningaasarpassuarnik kaaviaartitsisuugami soqutigisannik aallussiffigissallugu periarfissaalluarpoq, Daniel Egede Svenningsen oqarpoq.

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image