- Ukiuni 50-ini maskiinalerisutut, piffissamilu kingullermi Royal Greenlandip tunisassiorfiani Qasigiannguaniittumi teknikkeqarnermi ingerlatsisutut sulininnut tunngatillugu Dronningip nersornaasiuttagaanik, nersornaammik taamak akimatigisumik nersornaaserneqarnera soorunami tupaallaatigalugulu usorsisimaarutigaara, Søren Jensen 66-inik ukioqartoq oqarpoq, nangipporlu:

- Nersornaammik tunineqarnissannik nalunaarfigineqarama angajoqqaakka, marluullutik taamani Qasigiannguani raajaleriviusimasumi kingorna aalisakkerivinngortumi ukiut 40-t sinnerlugit sulisimasut, qujamasullunga eqqaavakka. Aataga Frederik Jensen, taamani Landsrådimut ilaasortaanermini Qasigiannguani tunisassiorfiup pilersinneqarnissaanut suleqataasimasoq aamma eqqaamavara. Taamaammat ulloq persuarsiornarlunilu uannut pingaaruteqarpoq.

Teknikkeqarnikkut ineriartorneq

Søren Jensen taamani raajaleriffimmi Qasigiannguaniittumi 16-inik ukioqarluni 1969-imi nukappiaatitut sulilerpoq. Maskiinalerisutut ilinniarnini 1976-imi naammassivaa, ukiunilu tulliuttuni, ukiut marluk Aasianniinnera eqqaassanngikkaanni, saffiorfimmi maskiinalerisutut maannalu teknikkeqarnermi ingerlatsisutut tunisassiorfimmi Qasigiannguaniittumi suliuaannarnikuuvoq.

- Taamanikkut raajaleriffiusumi sulilerama tunisassiorfimmi sulisut assatik atorlugit raajanik qalipaajaasarput. Taamaammat taamanikkut teknikkikkut atortut ikitsuinnaapput. Kingorna Royal Greenlandi Aasianni 1989-imi ammartumik nutaamik raajaleriffiliormat ukiut marluk sulivunga. Taava Qasigiannguanut uterpunga, tassanilu ukiut ingerlanerini raajalerinermi aalisakkerinermilu teknikkeqarnikkut ineriartorfiungaatsiarsimagami sulineq oqinnerungaatsiarpoq. Taamaammat ukiut pissanganartumik suliffiusut amerlapput, Søren Jensen, suli soraarninngornissaminut piareersimanngitsoq oqarpoq.

- Ullut ilaanni soraarninngornissannut piareersartarpunga, ullorli taanna qaquguussanersoq suli aalajangerneqanngilaq.

Ulloq pingaarutilik

Søren Jensen Royal Greenlandip tunisassiorfiata nerisarfiani persuarsiorpalaartumik katerinnertalimmik Dronningip nersornaasiuttagaanik ullumi 2019-imi novembarip 12-iani nersornaaserneqarpoq. Søren Jensenip ilaqutai tunisassiorfimmilu suleqatai matumani kaffisortitsinissamut qaaqquneqarput.

Tunisassiorfimmi Qasigiannguaniittumi tunisassiorfiup ingerlatsisua Hans Grønvold Søren Jensenimut Dronningip nersornaasiuttagaanik saqqarmiuliisussaagami tulluusimaarpoq.

  - Ullumikkut ulloq Royal Greenlandip tunisassiorfianut Qasigiannguaniittumut pingaaruteqarpoq, Søren Jensenilu Dronningip nersornaasiuttagaanik saqqarmiulissagakku tulluusimaarpunga, Qasigiannguani tunisassiorfimmi ingerlatsisoq Hans Grønvold oqarpoq, nangipporlu:

- Søren Jensen tunisassiorfimmi ukiorpassuarni annertuumik suliaqarpoq, taamaalillunilu teknikkerqarnikkut atortunut tunisassiorfimmiittunut ilisimasaqarnera tupinnaqaaq. Tunisassiorfimmi teknikkeqarnermut atortunik taama misilittagaqartigalunilu ilisimasaqartigisumik teknikkeqarnermi ingerlatsisoqaratta qujamasuutigaara. Teknikkeqarnermut tunngasunik ilisimasalinnik misilittagalinnillu suleqateqanngikkaluarutta aalisakkerivimmi tunisassiortoqarsinnaanngilaq, Hans Grønvold oqarpoq.

Hans Grønvoldip Søren Jenseni ukiuni 50-ini aalajaalluni Royal Greenlandimi sulisimaneranut atatillugu Dronningip nersornaasiuttagaanik sølviusumik saqqarmiuleramiuk aammattaaq qujaniuteqarluni oqalugiarpoq.

Allaaserisap ataani Søren Jensenip Dronningip nersornaasiuttagaanik sølviusumik tunineqarneraniit assit takuneqarsinnaapput.

Allattoq: Inga Egede, ineg@royalgreenland.com

Assit: Hans Grønvold

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image