Avataq, nunatsinni kilisaatini annerpaaq 2.850 kubikmeterinik useqarsinnaallunilu, 82,3 meterinik takissuseqarlunilu 18 meterinik silissuseqartoq kilisaataavoq nutaaliaalluinnartoq – immami tunisassiorfik. Kilisaatit pisoqaanerulaartut avalannermi ataatsimi nalinginnaasumik 400-500 tonsinik oqimaassusilinnik pisaqarsinnaasarput, kilisaatilli nutaat avalannermi ataatsimi 1000 tonsit pallillugit pisaqarsinnaanissaannut piffissaq apeqqutaaginnalerpoq.  

Inuttat 25-iusut 2020-mi juulip 11-ani avalakkamik aggustip sisamaani tulassimasut Tordar Dimon, Avatami naalagaq, oqaluttuarpoq. Sisimiunut ippassaq pingasunngornermi tulakkamik Avatap ukioq manna maajip 18-iani usigisimasaaniit 24 tonsinik oqimaassusilinnik useqarnerullutik paasivaat. Taamaalilluni Avatap nammineq rekortini qaangerpaa. Naalagaq Jóvan Tróndarson taamanikkut Avatami aquttuvoq. Maanna Tordar Dimonip rekortiliilluni qanoq innersoq nammineq misigaa. Timersornermi ileqquusutut apeqqutigineqartuaannartoq apeqqutigissallugu periarfissaqalerpunga;

Rekortiliilluni qanoq misigisimanarpa?


- Nuannaraara, tanngassimaarluni akivoq, nangipporlu:


- Aalisarniarluta avalattarpugut, neriuttarpugullu pisaqarluassalluta. Tamatumuuna avalannerput iluatsilluarpoq, Avatarlu ajutoorneq pissutigalugu aalisarsinnaanikuunngitsoq avalaqqikkami taamak pisaqarluartigimmat nuannaarutigeqaara. Avalannerup aallartinnerani teknikkeqarnikkut unammillernartoqarnikuugaluartoq taamak pisaqarluartigigatta nuannerpoq, Tordar oqarpoq.
Avataq, nunatsinni kilisaatini nutaanerpaat ilaat, 2020-mi januaarimi nunatsinnut tikippoq, Unnummilu Kultoorisiorfimmi atertaartinneqarlunilu persuarsiutigineqarpoq. Kilisaalli ajoraluartumik qanittumi sapaatit-akunnerini tallimangajanni atorsinnaasimanngilaq.

- Avataq ukiup ingerlanerani ajutooreerluni juunimi atorsinnaajunnaarallarami amutsivimmi Odensemiittumi ulluni 14-ini amoqqasariaqarsimavoq. Ajutooreernitta kingorna aatsaat avalaqqippugut, taamaammat taamak pisaqartiginerput ajunngeqaaq, naalagaq Tordar Dimon oqarpoq.
Pisat 927 tonsiusut 26 procentii Royal Greenlandip raajaleriviani Sisimiuniittumi tunisassiarineqassapput, sinnerili, raajat qalipallit, niuerfinnut nunani tamalaaniittuniittunut assartorneqassapput.

Inuttat naammagittartut

Inuttat coronap ajornartoortitsinera pissutigalugu kilisaatip amutsivimmiinnerani nioqqusaanngillat, Danmarkimiilli avalaleramik taamaallaat busserlutik Covid-19-imut misissortikkiartorput.

- Inatsisit coronap nalaani sukateriffigineqarput, taamaammallu inuttat ikinnginnerminni sapaatip-akunnera ataaseq mattussaaqqagallartariaqartarput. Inuttalli uku kilisaatip Odensemi amutsivimmiinnera tamaat kilisaammiiginnartariaqarsimapput. Naammagittarsinnaasariaqarpoq, inuttagullu naammagittarsinnaasut paasivara. Pikkunaassinnaavoq. Danmarkimiilli Kalaallit Nunaannukarluta avalattussanngoratta annakkuummerpugut. Avalatsinnata misissortittaraluarluta Kalaallit Nunaanni tulattarfimmut tulatsinnata akiuussutissaqalersimanerluta misissortinnissarput qulakkeertarparput, Tordar Dimon nassuiaavoq.


Avataq usingiareerluni ippassaq pingasunngornermi aggustip tallimaani 2020 Sisimiuniit avalappoq, inuttallu paarlaatsinnagit suli sapaatip-akunnera avalaqqassaaq. Nalunaqaaq, imaassinnaavoq rekortertik angoqqikkaat.

Rekortiliineq siulleq pillugu allaaserisaq atuaruk: Avataq rekortiliivoq

Inga Dora G. Markussen
idma@royalgreenland.com

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image