Royal Greenlandip tunisassiorfiini suliffimmi pitsaasumik piorsarsimassuseqarnissap siuarsarniarnerani suliffeqarfiup ilinniarnermut immikkoortortaata, Royal Greenland Academy-p, pikkorissarnermut pilersaarut ineriartortissimavaa, tassani anguniarneqarluni suleqataasut naammaginnisimaarnissaasa, suliartortarnissaasa, piginnaasaqarnerisa suliffimminnilu atugarissaarnissaasa qaffassarnerat.

Pikkorissarnermi imaritinneqartoq, taaneqartoq Sulisa+, tassaavoq suliniutit arlallit, suleqatigiittut ataqatigiinnissamik ukkatarisaqarneq, sulinermi naleqarneq aamma nammineersinnaanerunerunissamut nukeqarluarnissaq. Sulisa+ Sisimiuni tunisassiorfimmi 2019-p ukiaani ingerlanneqarpoq, upernaarlu Paamiuni suleqataasut pikkorissarnermut pilersaarut aallartippaat. Pikkorissarnermi sammisarititaasut suli tamakkerneqanngitsut Corona pillugu ajornartorsiortitsineq takkuppoq, pilersaarullu unitsikkallarneqarluni, kisianni sivisuallaanngitsumik.

Royal Greenland Academy-p, suliffeqarfiup Sulisoqarnermut immikkoortortaqarfianit ingerlanneqartup, attaveqaqatigiinnermut atortorissaarutit nutaaliat atulerpai, maajinnguinnartorlu qarasaasiakkut paasiniaaqatigiinneq Paamiuni sulisunit 15-init peqataaffigineqarpoq. Paasinarsivoq aaqqiineq iluatsilluarnerusoq.

Paamiuni peqataasut 55-it

Royal Greenland Academy-p iluatsilluarneq uterlugu tallimanngorneq aggustip 21-iani2020 qarasaasiakkut paasiniaaqatigiinneq ingerlappaa Paamiuni tunisassiorfimmi sulisunit 55-it peqataafffigineqartoq, ingerlatsisullu Nuumminngaanniit peqataallutik.

- Sulisa+-p pilersaarutaata ilagaa Royal Greenland Academy-p suliffeqarfiit kattuffiillu arlallit suleqatigalugit ingerlatsinissaa. Ilaatigut tassaapput Grønlandsbanken, SIK aamma SISA, akuusullu (aallarniisullu) taakku periarfissippavut ulluinnarni sulinerminni sammisatik ingerlateqqissagaat, kiisalu sulinerminnut atasut pillugit siunnersuineq. Uani pisumi inuttut aningaasaqarneq, sulisutut pisinnatitaaffiit aamma soraarnerussutisiaqarneq sammineqarput.Aallarniineq nal.ak. ataatsimiit marlunnut sivisussuseqartarpoq kingornatigullu peqataasut sammineqartut inuunerminnut suliffimminnilu pitsaasumik inuuneqarnissaminnut pingaaruteqartut pillugit aperisinnaapput, Sulisoqarnermut immikkoortortaqarfimmi siunnersorti Sara Biilmann Egede oqaluttuarpoq.

Najoqqutassiaq ineriartortippaa

Royal Greenland Academy sivisuumik maligarisamik ileqqoqarpoq sulisunut eqimattanut aalajangersimasunut naleqqussakkanik pikkorissartitsisarluni, aamma suliffeqarfiit kattuffiillu avataaneersut pikkorissaanermut peqataatinneqartarnerat pitsaasumik tiguneqarpoq.

- Siornatigut misilittakkavut tunngavigalugit paasivarput pikkorissaanerit taakku pissarsiaqarluarfiusartut, taavalu Coronamik ajornartorsiuteqarnerup qaangiunnissaa utaqqiinnarnagu qarasaasiakku aaqqiineq misilinniarlugu aalajangerpugut. Tassalu qallunaatut webinar-imik (qarasaasiakkut paasiniaaqatigiinnermik) taallugu ingerlapparput, tassanilu aallarniisut Nuummiipput pikkorissartullu Paamiuniillutik. Naak teknikkikkut unammisassaqaraluartoq qarasaasiakkut paasiniaaqatigiinneq ingerlalluarpoq, Sara Biilmann Egede oqarpoq nangillunilu:

- Naak pikkorissartitsineq ungasianiit ingerlanneqaraluartoq, aallarniinermik, apeqqutinik timikkullu iliortitsinermik imaqartinneqarpoq. Uninngaannarpallaaqqunagit Nuummi Sulisoqarnermut immikkoortortaqarfimmit suleqatigiittut ataqatigiinnissamut sungiusarnerit ingerlappavut. Najoqqutassiaq ingerlaavartumik nalilersortarparput ineriartortillugulu, mannali tikillugu qarasaasiakkut paasiniaaqatigiinnerit taakku marluk ingerlassimasavut naammagisimaarpavut, Sara Biilmann Egede naggasiivoq.

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image