- Naak nipisanniarneq  tassanngaannartumik aallarteriasaaraluartoq aammalu ukiut siuliinit allaniit siusinnerusukkut aallartikkaluartoq aallaqqaataaniit aallartilluavissorpugut. Aalisartut siornatigut ullormut amerlnarpaamik nappartaq ataaseq marlulluunniit ulikkaartut ullormut tunisaraluarpaat, ukioq maannali ullormut nappartat sisamat tikillugit tunisinnaasarpaat. Taamaammat siornamut naleqqiullugu ukioq manna  aalisartut ullormut pingasoriaammik amerlanerusunik tunisereerput, tamannalu isumalluarnarpoq. Taama Qeqertarsuatsiaani tunisassiorfiup ingerlatsisua Konrad Boye oqarpoq.     

Kujataani, Paamiuni, Qeqertarsuatsiaani, Nuummi, Sisimiunilu nipisaat suaannik tunisineq aprilip aappaanni ammarpoq, tassalu ukioq manna ullunik arfineq pingasunik  siusinnerusumik aallartippoq. 2019-mi nipisanniarneq ulluni 44-ni ingerlanneqarluni ukioq manna nipisanniarneq ulluni 60-ini ingerlanneqassaaq.    

- Aalisarnerup ukioq manna aallartiaarnera kingusinnerusukkullu unitsinneqarnissaa uagutsinnut aalisartunullu iluaqutaassaaq. Sulisutta sivisunerusumik suliassaqarnissaat iluarisimaarpara. Nipisanniarneq naammassippat saarullinniarneq aallartissaaq, taama Konrad Boye oqarpoq.

Ingerlalluannginnerupput

Nipisanniarnerup siusinnerusukkut aallartinnerata kingunerisaasa ilagaat Narsami Nuummilu tulaassuinerit annikinnerunerinik.

- Nipisannik tunisisarneq tassanngaannartumik 2. april ammarneqarpoq, silalu peqqutigalugit aalisartut ilai aatsaat suannik amerlasoorsuunngitsunik tunisisalerput. Tunisisinnaanerilli ullunit 44-niit 60-nut amerlineqarsimammata Nuummi aalisartut suannik tuniniaanerup pissarsilluarfiunissaa neriuutigaat, taama Nuummi tunisassiorfimmi ingerlatsisoq Abia Thorsteinson oqarpoq nangillunilu:

- Nipisaat suaanik tunisinerup nalaani sapaatip akunnerata ulluisa tamaasa unnuap qeqqata tungaanut suannik tunisisinnaaneq periarfissanngorpoq. Ukioq manna ingerlatsivimmi Qeqertarsuatsiaani aamma  Nuummi  suaat 321 tonsinik tuneqarsinnaapput, kujataanilu ingerlatsivimmi IF-imi 125 tonsi tunineqarsinnaallutik.

- Ulloq manna tikillugu Narsami aalisartut ikittuinnaat suannik tunisisimapput. Nipisanniarneq  aallartiaarpoq, silalu suli issimmat suaat tunisat annertussusiat aamma suaat angissusaat suli mikipput, taama Narsami tunisassiorfiup ingerlatsisua Niels Sakariassen oqarpoq nangillunilu:

- Narsami imeq bakteriaqartoq paasineqarpoq, taamaammallu tunineqartut imermik salinneqarnissaasa tungaannut tarajortertarpavut. Naatsorsuutigaarput Narsami erngup bakteriaqarnera ulluni qaninnerni aaqqiivigineqarumaartoq.

Tunisilluartoqarnissaa ilimagineqarpoq

Paamiuni nipisanniarneq ataasinngorneq aprilip arfernganni ammarneqarpoq, Paamiunilu tunisassiorfimmi ingerlatsisoq Jan Jørgensen isumaqarpoq nipisanniarnerup aallartiaarnera pitsaasunik angusaqarfiujumaartoq.

- Nipisanniarnerup aallartijaarnera aajunngilluinnarpoq, taamaammat umiatsiaararsortut 30 missaannittut uagullu  tunisassiorfimmi sulisuusugut naatsorsuutigaarput ukioq manna nipisanniarneq pitsaasumik ingerlajumaartoq, Jan Jørgensen oqarpoq.     

Ingerlatsivimmi 1E-mi Paamiunut Arsummullu atasumi pisarineqarsinnaasut 178 tonsiupput, ingerlatsivimmilu 1B-mi Sisimiunut Sarfannguanullu atasumi nipisanniarneq 6. april ammarluni. Tassani nipisaat suai 39 tonit tunineqarsinnaapput.

Ingerlatsivimmi 1C Maniitsumut Atammimmullu atasoq ullumikkut pingasunngorneq 8. april ammarpoq, ingerlatsivinnilu avannarpasinnerusuni 1Ba-i aammalu 1A-mi Kangaatsiamiit avannarpasinnerusunilu suli aalajangiisoqanngilaq. 

Allattoq: Inga Egede,  ineg@royalgreenland.com

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image