Aalisartut arlallit Nuummiittut Maniitsumiittullu bundgarnersorlutik aalisalereerput, Royal Greenlandillu tunisassiorfiani Maniitsumiittumi saarullinnik uumasunik, Nutaaq Cod-inik, tunisassiorneq sapaatip-akunnerata tulliani aallartissaaq.

- Kujataani Paamiuniit avannamut Qeqertarsuup Tunuanut aalisakkanik aallertarnissatsinnut ukioq manna akuerisaanikuuvugut, taamaammallu qassutit uumatitsiviit sumiiffinnut pineqartunut tunniussuunneqarput, Royal Greenlandimi ingerlatsinermut aqutsisoq Sten Sørensen oqarpoq, nangipporlu:

- Aalisartut Nuup eqqaani bundgarnersorlutik aalisalereerput, saarullilllu 2700 tonsit Nuup kangerluani tigoorassallugit akuerisaanikuuvugut. Qassutit uumatitsiviit ulikkaalersut siulliit nalunaarput, taamaammat aallartilluarpugut, Sten Sørensen isumalluarluni oqarpoq.

Royal Greenland angallat uumatitsivik ”Maniitsoq” atorlugu saarullinnik uumasunik ukiut arfinilissaat tigooqqaavoq. Angallatip uumatitsiviup aalisartut bundgarnersorlutik pisaat aariarlugit qassutinut uumatitsivinnut nuullugit uumatittarpai. Aalisakkat kingorna milluaammik angallammut uumatitsivimmut ”Maniitsumut” nuunneqarlutillu uumatillugit Royal Greenlandip tunisassiorfianut Maniitsumiittumut assartorneqartarput. Aalisakkat tassani mamarluinnartunngorlugit ”Nutaaq Cod”-itut tunisassiarineqartarput.

Aalisarfigineqarsinnaasoq allineqarpoq

Maniitsup eqqaani misileraalluni aalisarneq 2014-imi aallartimmat Maniitsumi sinerissap qanittuani aalisartut saarullinnik uumasunik aalisarnermi peqataapput. Maniitsup eqqaani umiatsiaararsortut saarullinnik uumasunik aalisarnissaminnut tunisinissaminnullu 2016-imi periarfissinneqarput. Saarullinnik uumasunik aalisarneq sumiiffinnut allanut 2017-imi annertusineqarpoq, maannalu Nuup eqqaani aamma aalisartoqarsinnaalerpoq.

Sinerissami aalisartut qassit ukioq manna aalisarnermi peqataassanersut suli nalugitsik Sten Sørensen ilisimatitsivoq.

- Aalisartut qassit ukioq manna peqataassanersut naluarput. Aalisartut aalisarneq aallartikkaangat aatsaat nalunaakkajunnerusarput. Aalisartut sinerissamit tamaneersut 188-it 2019-imi peqataapput, Sten Sørensen oqarpoq, nangipporlu:

- Qassutinik uumatitsivinnik katillugu 200-nik aalisartunut agguaanneqarsinnaasunik peqarpugut, Aalisagaqarluartunullu suli amerlanerusunik nassiussissalluta periarfissaqarpugut. Sumiiffiit tamarmik qassutinik uumatitsivinnik quliniit 20-inut amerlatigisunik aallaqqaasiutigalugu tunissavagut pisariaqassappallu ilaqqissinnaavagut.

4.000 tonsit neriuutigineqarput

Saarulliit uumasut uumatitsivimmut ”Maniitsumut” ukiumut tunineqartartut annertussusaat misileraalluni aalisarneq ukiut arfinillit matuma siorna aallartimmalli allanngorarput. Saarulliit 4.000 tonsiniit 5.000 tonsinut annertutigisut ukiut ingerlanerini tigoorarneqartarsimapput, siornli sinerissami saarullikinnera pissutigalugu 2.000 tonsit tigoorarneqarput. Ukioq manna tigoorarneqartut 4.000 tonsiunissaat Sten Sørensenip neriuutigaa.

- Qanoq ingerlassanersoq pissangagisupilussuuara. Qeqertarsuup Tunuani, Kangaatsiami Sisimiunilu saarulleqartorsuunngilaq, Maniitsumili, Nuummi Paamiunilu aalisartut isumalluarput. Qanoq pisoqarumaarnersoq takussavarput. Tigoorarneqartussat 4.000 tonsiunissaat neriuutigaarput. 5.000 tonsit anguneqarpata nuannaassaanga, Sten Sørensen oqarpoq.

Royal Greenlandip tunisassiorfia Maniitsumiittoq Nutaaq – Cod-inik sapaatip-akunnera 19-imiit 2020-mi oktober tikillugu tunisassiussasoq Stenip naatsorsuutigaa.

- Saarullinnik uumasunik tigooqqaaneq aasap ingerlanerani unillatsiassagaluarpat sulisugut angerlartiinnarneqannginniassammata qaleralinnik tunisassiussaagut.

Maniitsumi aalisartut pisaminnik uumatitsivimmut ”Maniitsumut” 2017-imi ukiakkut tunisisut allaaserisap ataani takuneqarsinnaavoq.

Allattoq assiliisorlu: Inga Egede, ineg@royalagreenland.com

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image