- Kilisaatitaatsinnik Sisimiut-mik qaleralittavut kilisaatitoqqatsinnit Sisimiut-mit pisatsinnit annertunerujussuupput, siullermillu 2019-imi aalisariarnitta kingornatigut aalisarneq ajunngilluinnartumik ingerlavoq, M/tr Sisimut naalagaa Ivan Olsen oqarpoq nangillunilu:

- Assersuutigalugu piffissami juunimiit septembarimut 2020 qalerallit 3.000 tons-ingajaat qaqippavut, taakkulu kilisaatitoqqamik Sisimiut-mik piffissami tassani 2018-imi qaqitaniit 1.000 tons missaannik amerlanerupput.

M/tr Sisimiut tassaavoq assigiinngitsunut kilisaatissiaq, saarullinnut, saarulliit ilaannut kullerinut aamma sej-inut aamma qaleralinnut atugassiaq. Piffissami juulimiit  decembarimut 2019 Nunatta Kujataa’kitaani aamma Avannaa’kitaani qaleralinnik kilisappoq. Piffissami januarimiit maajimut 2020 Barentsip imartaani saarullinniarpoq, saarulliit ilaannik kullerinik aamma sej-inik aalisarluni, maaji 2020-imiillu Kujataa’kitaani aamma Avannaa’kitaani qaleranniarluni. 2020-p ingerlanerani piffissami sivikitsumi aalisariummut  saarullinnik uumatitsivimmut ”Maniitsoq”-mut tunitsivittut atorneqarpoq.

Sukkasuumik uumarisumillu usingiarneq

M/tr Sisimiut 33-nik inuttaqarpoq qaleralinniarnermi suleqatigiinnut nikittaraattunut marlunnut avillutik sulisartunik, Barentsillu imartaani saarullinnik, kullerinik sejinillu aalisartilluni tunisassiortillunilu 40-nik inuttaqartarluni. Sisimiut pisaminik illoqarfimmi Sisimiut-ni usingiartarpoq, tamannalu sukkasuumik uumarisumillu ingerlasartoq kilisaatip naalagaata Ivan Olsenip oqaatigaa.

- Sisimiuni usingiarnivut ajunngilluinnartumik ingerlapput, uumarisumik ingerlasaramik. Assersuutigalugu qalerallit 803 tons usingiartarpavut, poortuutissat tigusarlugit aallaqqinnissatsinnullu piareertarluta nalunaaquttap akunneri 21-t ingerlanerini. Malunnartumik Sisimiutoqqamiit sukkanerullunilu uumarineruvoq Ivan Olsen oqarpoq nangillunilu:

- Sisimiut aalisariutaavoq tupinnaannartoq tamatta tulluusimaarutigisarput. Inuttaasut aalajaatsut pitsaviusullu katersorsimavavut suliffimminnik tulluusimaarutiginnittut, tunniusimasut sulilluartorsuillu. Tamatuma kilisaatip atorluarnerpaaffissaanut periarfissippaatigut, siunissarlu qaamaqaaq. 

Ivan Olsen oqarpoq tunisassiorfiup atortullu allat pitsaanerulersinniarneri suli kilisaammi nutaaliaasumi ingerlasoq. Userisinnaasai aalisakkat 900 tons missaanniipput.

-Umiarsuarmi nutaajuvoq aalisarnermut naleqqussagassaq, kisianni oqarusuppunga aalisarneq piffissami tamarmi ajunngivissimasoq. Ullugissaarnepaaffimmi tunisassiat 70.800 kiiluupput, tassalu manna tikillugu ullormi ataatsimi pisarisatta annertunersaat Ivan Olsen oqarpoq.

Nunatta Kujataa’kitaani aamma Avannaa’kitaani ukioq mannamut avataasiutinut qaleralittassiissutit nungunneqarpata Sisimiut umiarsuarnik amutsivimmut sivikitsumik qaqinneqassaaq, ilimanartumik Norgemi, kingornatigullu 2021-p aallartisimalaarnerani Barentsip imartaani saarullinnik, kullerinik sejinillu aalisarlunilu tunisassiussalluni.   

Allattoq: Inga Egede, ineg@royalgreenland.com

Assiliisoq: Inuuteq Kriegel

Asseq

 
 

Royal Greenland aperiguk

i
Write the text from the image