Kinamiit nunatsinnut
Aappariit Kinameersut Li Shumei aamma Chen Qinliang Royal Greenlandip tunisassiorfiani Maniitsumiittumi sulisuupput nuannarineqarluartut. Sulisunut tunisassiornerup annertusarnissaa siunertaralugu nunatta avataaniit tikittunut siullernut ilaallutik 2017-imi maajimi nunatsinnut tikipput.
Nunatta nuannequtiginerpaasaa tassaasoq sila Li nassuiaavoq: ’Maani Maniitsumi sila ilimagisatsinniit issikinneruvoq – ukioraangat aput nuannerluinnarlunilu aasakkut alianaalluinnartarpoq; seqinnileraangat silaannarittaqaaq, issippallaaranilu kiappallaannginnami isikkivik aamma kusanarluinnarpoq.’
Li aamma Chen marluullutik tunisassiorfimmi sulisarput, annermik aasakkut saarullilerillutillu ukiukkut qaleralilerisarput, paarlakaattumik nerpinnik tunisassiorfimmi poortuivimmilu sulisarlutik. Marluullutik suliaminnut tunniusimapput, aammattaarlu suleqatiminniit tunisassiorfimmilu aqutsisoqatigiinniit nuannarineqarnertik malugisinnaalluarpaat.
Sulisut nunatta avataaneersut 60-it missaanniittut nunatsinni sulipput
Li aamma Chen Kinameersunut Maniitsumi sulisunut aqqaniliusunut ilaapput, tunisassiorfimmilu suleqatitik nunaqavissut 130-iusut sanileralugit sulisarput. Nunatta avataaneersunik allanik 50-inik nunatsinni illoqarfinni nunaqarfinnilu allani sulisoqarpoq, amerlanerit Uummannami Ilulissanilu sulillutillu Kinammersuusut Filippinerineersut arlaqartut Ilulissani sulipput.
Nunatta kitaani tunisassiorfinni arlalinni sulisussaaleqineq ukiut tamaasa unammillernartuaannarpoq. Annermik aasakkut sinerissap qanittuani saarullinnialeruttorfimmi sulisut amerlanerit pisariaqartinneqartarput. Royal Greenland nunatta avataaneersunik nunatsinni sulisoqalernissaminut akuersissummik qinnuteqarniarluni 2016-imi aalajangerpoq. Kinami tunisassiorfiit suliffeqarfimmut attuumassuteqanngitsut ukiorpaalunni suleqatigilluarpagut, tunisassiorfimmilu sulisut piginnaasaqarluartut aalisakkanik pissuseqatigiiaanik nunatsinneersunik Atlantikullu Avannaata imartaani allaneersunik tunisassiornermik misilittagaqarluarput. Suleqatit attavigineritigut suliffeqarfiullu Qingdaomi Kinamiittumi allaffia aqqutigalugu sulisussat 25-it siulliit isumaqatigiissusiorfigineqarput, taakkulu 2017-imi nunatsinnut tikipput. sulisut nunatta avataaneersut tunisassiorfinni nunatsinniittuni sulilluartut 2020-mi 60-it missaanniipput.
Atassuteqaataallunilu saaffissaavoq
Cheng Xiaoqing, amerlanernit Juliamik ilisimaneqartoq, nunatta avataaniit suliartortunut najukkamilu aqutsisunut saaffissaavoq qitiulluinnartoq. Julia Aasianni 2010-mili najugaqarsimasoq sulisut Kinameersut siulliit 2017-imi tikimmata Royal Greenlandimi siunnersortitut atorfinitsinneqarpoq. Julia Kinami atuartitsinermik sulisoqarnermilu allaffissornermik tunuliaquteqarami atorfimmut tulluarluinnarpoq.
Julia nutserisitsinerni attaviulluarlunilu piffissaq siulleq tunisassiorfinni ataatsimiinnerpassuarni oqaluttaasarpoq. Aammattaaq suleqatini oqartussanut saaffiginnitsillugit ikiortarlugillu sutigut tamatigut tapersersortaasarpoq.
Julia Sulisoqarnermik immikkoortortami 2018-imi atorfinitsinneqarpoq, ullumikkullu sulisunut nunatta avataaneersunut attaveqaataallunilu suliniutinut akisussaasuuvoq. Juliap oqaatsit piorsarsimassuserlu assigiinngikkaluartut sulisut kalaallit nunattalu avataaneersuut ataatsimoorumatunersuat tupaallaatigaa: ’Piffissami siullermi ingammik imminnut ilikkarusullutik assut alapernaapput. Google Translate timilu atorlugit suleqatigiit oqaaseqatigiinngikkaluarlutik piorsarsimassuseqatigiinngikkaluarlutillu sammisat pikkunarsinnaasut pillugit oqallittarput, arlallillu assigiinngtisunik tunuliaquteqaraluarlutik ikinngutigiilerput’. Piffissap ingerlanerani soqutiginninneq appartoq, suleqatigiillu imminnut sungiukkamik suleqatigiillualersut, sunngiffimmili imminut attaveqatigiinneq annikinnerulaartartoq amerlasuullu namminneq ikinngutiminnik piorsarsimassuseqatiminnillu sammisaqaqateqarumanerusartut Julia aamma oqaluttuarpoq.
Akissarsiat pillugit isumaqatigiissutit nunatsinni atuuttut kikkunnut tamanut
Sulisut nunatta avataaneersut sulisunut kalaallinut piumasaqaatit assigalugit sulitinneqarput. Nunatsinni aningaasarsiat, piffissaq suliffiusussaq, sulinngiffeqarneq allallu sulinermut tunngasut sulisartut atorfillillu kattuffii assigiinngitsut akornanni isumaqatigiinninniutigineqartarput. Nunatsinni aningaasarsiat annertussusaat sulinermilu atugassarititaasut pissutigalugit sulisut Kinameersut nunatsinnut suliartornissaminnut soqutiginnilersarput. Sulisut nunatta avataaneersut sulinissamut akuersissutiminnik sivitsuinissaminnut ukiut tamaasa qinnuteqartariaqarput, qinnuteqarnissaallu Juliap sulisoqarnermi immikkoortortamiittup akisussaaffigaa.
Royal Greenland sulisunut nunatta avataaneersunut inissaqartitsisarpoq, taakkulu amerlanertigut illumi ataatsimi arlaliullutik ineqatigiittarput. Illuminni iggavik isersimaartarfiillu ataatsimooruttarpaat.
Sulisut nunatta avataaneersut arlallit nunatsinniiginnarniarlutik aalajangersimapput. Ilaat kalaallinik aappartaarlutik ilaqutsiulersimapput ilailu najugaqavissunik ikinngutitaartorsimallutik. 2020-p naanerani sulisut nunatta avataaneersut siulliit nunatsinnut tikinnerannit ukiut pingasut affarlu qaangiussimalerput. Sulisut ikitsuinnaat ukiut marluk qaangiummata angerlarlutik aallarput allallu tikillutik. Allat aamma ilaquttaminnut ikinngutiminnullu maqaasillutik nunaminnut angerlarnialersaarput.
Li aamma Chen Kinamut angerlassapput
Li aamma Chenn nunatsinni inuulluataaraluarlutik, sulinertik nuannarigaluarlugu, nutaanik ikinngutitaartoraluarlutik pinngortitarlu nuannarigaluarlugu Kinamut uteqqissallutik aalajangerput: ’Inuusutsilluta nunami allami misigisassarsiussalluta periarfissamik atorluaavugut, sulilluarlutalu aningaasanik katersisinnaasimavugut. Kalaallit Nunaat nuannersorsuuvoq maaniinnerpullu nuannareqaarput. Kinamili ilaqutaqarpugut, taakku utoqqaliartorput immitsinnullu maqaasivugut, taamaammat angerlarnissarput qilanaaraarput’, Li oqaluttuarpoq. Lip uini Chen ilagalugu Kinamut 2021-mi uternissani naatsorsuutigaa – immaqalu ullut ilaanni nunatsinnut uteqqikkumaarpoq.
