Aningaasaqarnermut pisortartaatsinnik Jan H. Lynge-Pedersenimik tikilluaqqusineq

Jan KNI-mi aningaasaqarnermut pisortatut aamma Namminersorlutik Oqartussani Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmi, naalakkersuisoqarfimmi pisortatut misilittagaqarluarpoq. Aningaasaqarnermik aqutsinermut, aarlerinarsinnaasunut tunngatillugu suliaqarnermut aamma periusissiorluni pilersaarusiornermut
tunngatillugu ilisimasaqarluarnini ukiuni arfinilinni Royal Greenlandimi siulersuisuni siulittaasup tulliatut inissisimanermini atorsimavai. Taamatut misilittagaqarami anguniakkatsinnut piginnittullu suliffeqarfimmut
takorluugaat pillugit ilisimasaqarpoq.

Janip taamatut atorfeqalernissaminut piareersimavoq, suliatigut unammilligassatut aamma kalaallinut
inuiaqatigiinnut suliassatut pingaarutilittut isigaa.

“Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnermut pisortatut atorfik una unammillernarnerpaagunarpoq, tamannalu pissutigalugu atorfik assut uannut pissanganarpoq. Aalisarnermut tunngatillugu soqutiginnittuaannarnikuuvunga, taamaammat Royal Greenlandimi atorfininnera tulluaqqissaarpoq, aamma KNI assigalugu
Royal Greenland inuiaqatigiinni pingaarutilittut inissisimavoq, aamma naatsorsuutini inaarutaasumik angusanut tunngassuteqaannanngilaq.”

Kalaallit Nunaanni misilittagaqarluarnerata saniatigut Jan nunanut tamalaanut tunngasunik misilittagaqarpoq, tassunga ilanngullugit Aalisarnermut Pisortaqarfimmi fuldmægtigitut piffissap ilaani atorfeqarsimavoq, tassani EU-p tunngaviusumik isumaqatigiissutai Bruxellesimi suliarisimavai. Nunani tamalaani niuerfinnut maleruagassanut tunngasunik ilisimasaqarnera Royal Greenlandip nunarsuaq tamakkerlugu
niuernermut tunngatillugu suliaqarneranik avammullu nassiussuineranik nukittorsaassaaq.

Janip pisortatigoortumik tikilluaqqunissaanut suleqatiginissaanullu qilanaarpugut.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga,

Royal Greenlandimi aqutsisoqatigiit