Kangerluassuarmi katerisimaartitsineq iluatsilluarpoq
Royal Greenland Academy Bootcampimik taallugu Royal Greenlandimi suliffimmik misiliillutik ilinniartunik 16-inik Kangerlussuarmi 2018-imi aggustip 13-ianiit 16-iat ilanngullugu katerisimaartitsivoq.
Ilinniartut soorlu saffiuutut, aningaasaqarneq pillugu qaffasinnerusumik ilisimatusarneq, nerisassalerinermi sullisseriaatsinik ikiortitut, igasutut, innaallagisserisutut imaluunniit nerisassalerinermi sullisseriaatsinik ikiortitut ilinniakkamik ingerlatsisuusut illoqarfinnit ukunaneersuupput: Paamiut, Nuuk, Maniitsoq, Qasigiannguit, Ilulissat, Upernavik Svenstrupilu. Royal Greenlandimi ulluinnarni ingerlatsineq ilinniakkaminnillu naammassinnereerunik atorfittaarnissaminnut periarfissatik pillugit ilisimasaqalernissaat aammali inuttut ineriartornissaminnut sakkussaminnik pissarsinissaat siunertaralugit katerisimaartinneqarput.
Ilinniartut tatigeqatigiilernerannik, toqqissisimaqatigiilernerannik tarnikkullu atassuteqaqatigiinnerannik kinguneqartumik tarnip pissusiinik ilisimasalimmit misissuisartumillu aamma sakkutuut naalagaasimasumit Linda Larsenimit inuunerissaasumillu Henriette Berthelsenimit unammillernartunik sammisaqartinneqarput. Taamaalilluni imminut paasinerulernissaminnut aqqutissiuunneqarput. Katerisimaartinneqarnerminni naligisaminnik naapitsipput aamma ikiorneqarnissamik qinnuiginninnikkut tapersersorneqarsinnaallutik paasivaat. Taamatuttaaq kinaassuseq, kulturikkut assigiinngissutit, pingaartitat, allanik suleqateqarsinnaanerup pingaaruteqassusaa pissuserissaartumillu killiliisarneq eqqartorpaat. Periusissanik ulluinnarni uippakajaarluni sulinermi artornartunilluunniit nalaataqarnermi iluaqutaasinnaasunik misilittaapput, aamma timi atorlugu sungiusarnermikkut paasivaat timertik qanoq pisinnaatiginersoq. Siunissartik angorusutatillu katerisimaartitsinerup naggataani ukkataralugit eqqartueqatigiipput, malinnaaffigalugillu assut nuannerpoq.
- Katerisimaartitsinitta imaa ilinniartutsinnit nuannerineqartoq takusinnaallugu nuanneqaaq, tamanna naliliineranni aamma uppernarsivarput. Ulluni sisamangajanni susassareqatigiippugut, taamaattumik kinaanitsinnut oqaluttuassartavut tunuliaquttavullu pillugit paasisavut immitsinnut ajornannginerusumik naleqqiussisinnaanngornitsinnut iluaqutaapput, Royal Greenlandimi ilinniartitaanermut ingerlatsisoq Inga Dora Markussen oqarpoq.
Royal Greenlandimi sulisut ilinniartullu Royal Greenland Academy aqqutigalugu pikkorissarnermikkut piginnaasaminnik qaffaanissaminnut periarfissaqartarput.
- Ilinniartuvut siunissami sulisorilernissaat siunertaralugu ilinniartussarsisarpugut. Taamaammat suliffitsik soorlu tunisassiorfik, tunitsivik allaffeqarfilluunniit kisiat pinnagu aammali Royal Greenland pillugu ilisimasaqarlualernissaat pingaaruteqarpoq. Ilinniartuutivut Royal Greenland suliffeqarfiullu aallussai pillugit ilisimasaqanerulerput, ilisimasatillu inunnut allanut sapinngisamik ingerlateqqittartussaavaat. Tamannali pingaarnerpaanngilaq. Inuttut ineriartornissaminnut periarfissinneqarput, neriuppugullu siunissami sulilluarnissaminnut iluaqutigiumaaraat, Inga Dora Markussen oqarpoq.
