Qaleralik
Qaleralik qaqqorissumik nerpeqarlunilu saaneqanngingajavippoq. Nerpia aqitsuuvoq sakkukitsumillu umamimik mamaqarluni.
Qaleralik (Reinhardtius hippoglossoides) qaqqorissumik, mamartumik aqitsumillu nerpeqarnini pissutigalugu piumaneqarluarpoq. Nerisassiariuminarlunilu mamarpoq, aalisakkallu orsuanik omega-3-mik akoqarluarami mamarluartuuvoq.
Qaleralinnik tunisassiat
Qaleralik tamatigoortuummat aggorneri tamapajaamik atorneqarsinnaapput. Taamaammat Royal Greenland tunisassioraangami eqqagaqarpiassananilu aalisakkat 90%-ia sinnerlugu atortarpaa.
Suliffissuaqarfinnut
Qaleralinnik tunisassiaatigut uani takukkitIgaffissuaqarfinnut
Qaleralinnik tunisassiaatigut uani takukkitNiuertarfeqarfinnut
Qaleralinnik tunisassiaatigut uani takukkitAalisagaq ilivitsuutillugu imaluunniit nerpinngorlugu aggorlugu, ameqartillugu ameerluguluunniit imaluunniit agguganngorlugu assigiimmik angussilinnik aggorlugu tuniniarneqartarpoq. Tunisassiat sinneri, soorlu niaqqut, papeqqut assersuutigalugulu avaleqqat Japanimi sushitut mamarineqarluarmata aamma piiariarlugit annermik Kangiani tuniniarneqartarput. Qaleralik aammattaaq nioqqutissanik ooriaannarnik tunisassiornermi atorneqartarlunilu pujuukkatut mamarsaasikkatullu tuniniarneqartarpoq.
Qaleralik immami
Atlantikup avannaani Issittullu imartaani, kitaani Canadamiit kangiani Norgemut, qaleraleqarpoq. Qaleralik natermiuuvoq qaava taartuulluni aqajaalu qaamasuulluni. Ipittunik piniutigisartakkaminik, soorlu raajanik, illeqqanik, ammassannik suluppaakkanillu piniutigisartakkaminik, kiguteqarpoq. Qaleralik saarullinnik Atlantikup imartaaneersunik, tupissutinik amikunilluunniit nerisartutut ilisimaneqarportaaq. Immap naqqata nalaani uumasuuvoq 200-niillu 2.000 meterinik ititigisumi immap kissassusaani 4°C-imiit kissarnerulerneq ajortumi uumasuukkajuppoq.
Pissuseqatigiiaani angutivissat sisamat tallimallu missaannik arnavissallu qulingiluat qulilluunniit missaannik ukioqaleraangamik kinguaassiorsinnaalertarput. Aalisakkat sinerissamut ungasinnerusumi uumasuusut septembarimi suffisarfimminnukartarput, suffinerlu februaarimiit marsimut 1.000-iniit 1.500-inut ititigisumi ingerlasarpoq. Ikersuaq Davis pingaarnertut suffisarfiorpasippoq. Qalerallit nunatta kitaata sineriaata qanittuani uumasuusut suffineq ajorlutillu uumanertik tamaat sinerissap qanittuaniittartut ilimagineqarpoq.
Nunatta kitaata imartaani qaleraleqarluarlunilu pissuseqatigiiaat peqqissuusut nalilerneqarpoq.
Aalisarneq
Qaleralik sinerissap qanittuani avataanilu ukioq naallugu aalisarneqartarpoq, Royal Greenlandillu Atlantikup Avannaata imartaa aalisarfigisarpaa. Aalisarneq avataani sinerissallu qanittuani aalisarnertut ingerlanneqartutut taaneqarsinnaavoq.
Qaleralik ningittakkat, aalisakkamut qajassuartumik aalisariusaasut nerpianullu qajassuuttarialimmut sunniuteqanngingajattartut, atorlugit sinerissap qanittuani aalisarneqartarpoq.
Najukkani aalisartut qaleralinniassagaangamik ningittakkat, allunaasami ataatsimi 1.200-iniit 2.500-nut amerlatigisunik qarsorsaqartartut, aalisariutigiumanerusarpaat. Qaleralik assaannarnik qarsoramiit peeraanni nerpia qajassuuttarialik sapinngisamik ajoqusernagu qaqinnissaa ningittagarsornikkut qulakkeerneqartarmat qaleralik qaffasissumik pitsaassuseqartarpoq.
Royal Greenland avataani qaleralinniaraangami kilisaatinik aalisartarpoq. Qassutit qummukujoortumik iluseqartartut aalisakkat minnerit pisarineqaqqunagit nigartai aalajangersimasumik angissuseqartillugit sanaajupput. Royal Greenlandip tamatuma saniatigut immap naqqani uumasoqassuseq aalisariutillu orsussamik atuinerat eqqarsaatigalugit kilisariaatsinik pinngortitamut ajoqusiinnginnerusunik pilersitsinissamut ilisimatusarneq ineriartortitsinerlu tapersersorpaa.
Royal Greenlandip aalisariaasii pillugit uani paasisaqarnerugit
Tunisassiorneq
Qaleralinnik tunisassiorneq tunisassiorfinni nunatsinniittuni aalisariutitsinnilu aallartittarpoq. Tunisassiorfiit nunamiittut immamiit tunisassiorfimmut aqqutaa sapinngisamik naannerpaatikkumallugu tulattarfimmut qanittumiitinneqartarput. Qalerallit tunisassiorfitsinni nunamiittuni assigiinngitsunik tunisassiarineqartarput, soorlu niaquerlugit paperuerlugillu, ameqartillugit ameerlugilluunniit nerpiliaralugit, avalerai tunisassiaralugit imaluunniit niaqua atatiinnarlugu erlaviikkat. Kilisaatit Sisimiut Tuugaalillu avataani aalisartillutik aalisakkat qeritinneqartinnagit niaquikkanik paperuikkanillu imaluunniit ilivitsuutillugit kipparissunngorlugit qerinasuartitanik tunisassiornissaminnut atortoqarput.
Qalerallit tunisassiorfinni nunatsinniittuni tunisassiarineqareeraangamik pisisartunut tunineqarlutillu tunisasasiorfitsinnut allanut tunisassiareqqitassanngorlugit nassiunneqartarput.
Aalisakkat nerpinngorlugit tunisassiat imaluunniit niaqoqartillugit erlaviikkat Polenimukaanneqartarput. Tassani qalerallit minninngorlugit, agguganngorlugit maluunniit assigiimmik angissusilinngorlugit tunisassiarineqarlutillu suppaliassatut piareeriikkatut imaluunniit siatassatut tunisassiarineqartarput.
Royal Greenland Koszalinimi qaleralinnik tunisassiortarpoq, tassanilu sulisugut pikkorilluinnartut aalisakkanik annernik nunatsinniit assartukkanik assaannarminnik nerpiliortarput.
Danmarkimi qalerallit nerpii ilivitsuutillugit, ameqartillugit imaluunniit assigiimmik angissusilerlugit agguganngorlugit kissartumik nillertumillu pujoorneqartarput. Avalerai Kinami japanmiusut peqqissaarussaalluinnartumik sushiliornermi atorneqararput.
Niuerfinnut aqqutaa
Qalerallit tunisassiarineqareeraangamik tunisassiorfitsinniit pisisartutsinnut toqqaannartumik nassiunneqartarput. Qaleralik mamarineqarluarami piumaneqarnera annertullunilu aalaakkaavoq. Qalerallit ilivitsuutillugit erlaveerlugilluunniit tunisassiat Kangiani annermik tunineqarnerusarput. Qalerallit nerpii, aggukkat imaluunniit nioqqutissat piareeriikkat soorlu aalisakkanik suppaliassat siatassalluunniit Europami piumaneqarnerupput.
Qaleralik iggavimmi
Qaleralik ukiuni untritilinni nunatsinni mamarineqarluartarami nunani tamalaani mamarineqarluarnera tupinnartuliaanngilaq. Nerisassiariuminarpoq, akoorpallaarneqarsinnaanngingajalluni nerisassianullu assigiinngitsunut tulluartuulluni. Qaleralik taamaalilluni akussaalluarpoq.
Qalerallit Royal Greenlandimeersut angeqqatigiisillugit aggugaagamik ajornanngitsumik nerisassiarineqarsinnaallutillu taamaalilluni igitsinissaq minnerpaaffissaaniitinneqartarpoq
Nerpia aqittumik issorsimassuseqartoq ooqanngitsuugaluaruni uunneqarsimagaluaruniluunniit qaqqorissuuvoq. Qalerali tunguarnilaartumik umamisunnitsumillu mamaqartoq seernartumik qasilitsumilluunniit akullugu imaluunniit umamisunninnera ersarissarniarlugu tunguarninneralu annikillilaarniarlugu taratsilaarlugu nerisassiarineqarsinnaavoq.
Nerisassiornissamut siunnersuut
Nerisassiornissamut siunnersuut
Qaleralik siatassanngorlugu qalleruk, siullermik kærnemælkimut kineriarlugu kingorna qajuusanik qalleruk. Qallernerata naammatsinnissaata tungaanut taakku uteqqeriarlugit aalisagaq qajassuartumik punnermut siaguk.
Qaleralik inuussutissaqarluarami orsumik peqqinnartumik omega-3-millu koqarluarpoq, taamatuttaarlu B6-vitaminimik, D-vitaminimik, fosforimik selenimillu akoqarpoq.
Nerisassiornissamut najoqqutassiaq!
