Pitsaassuseq
Royal Greenlandip inuussutissat pitsaassusissaat qaffasinnerpaat aallussatsinni tamani najoqqutarai.
Nunani tamalaani pitsaassusilerinermik suliaqartut tunisassiaatitta qaffasinnerpaamik pitsaassuseqarnissaat isumagisarpaat. Tunisassiorfiit pingaarnerit tamarmik BRC imaluunniit IFS naapertorlugu akuerisaallutillu HACCP naapertorlugu suleriusinik sukannersunik atuutsitsilernikuupput.
Pitsaassusilersuineq
Suliffeqarfittut aalisakkanik qalerualinnillu qaffasissumik pitsaassusilinnik pilersuisutut aallutatsinni tamani, aalisarnermiit tunisassiornermut, poortuinermiit assartuinermut aammalu tunisassianik inerisaanermi inuussutissalerineq pillugu isumannaallisaanermi pitsaassutsit qaffasinnerpaat najoqqutaraagut.
Suliffeqarfissuarmi pitsaassusilerinermut immikkoortortaq sumiiffinnilu pitsaassusilerisut laboratoriallu qaffasinnerpaamik pitsaassusiliiumallutik tunisassiat 100%-imik tutsuiginassuseqarnissaat qulakkeerniarlugu ulloq unnuarlu sulipput. Suleqatitta tunisassiorfiit naalagaafiup inuussutissalerinermi isumannaallisaaneq pillugu pitsaassusissatut killissarititaannik eqquutsitsinissaq qulakkerniarlugu oqartussat pisisartullu qanimut suleqatigisarpaat.
Pitsaassusilersuineq
Royal Greenlandip pitsaassusilersuinermi najoqqutassiaani maluginiutit atorlugit misigisat (mamaa, tikka, isikkua issorsimassusaalu), inuussutissalerinermi isumannaallisaaneq oqartussallu piumasaqaatai najoqqutaralugit pitsaassutsimik aqutsisinnaanissaq siunertaavoq.
Pitsaassutsimik aqutseriaaseq HACCP-imi (Hazard Analysis Critical Control Points) tunngavinnik naapertuivoq, taannalu inuussutissanik tunisassiornermi nalorninartunik suussusersillunilu naliliinissamut nammineq nakkutilliinermut atugassiaavoq. Najoqqutassiami tunisassiassat tunisassiornerlu pillugit nalorninartut assigiinngitsut tamarmik misissorneqartarput. Misissueqqissaarluni naliliinerit naleqqussaanerillu naapertorlugit nakkutilliinerit misissuinissamullu periusissat pilersinneqartarput. Tunisassiassat atorneqartut ilisimasaqarfigilluarnissaat taakkulu naapertorlugit misissuinissaq pingaarnertut siunertaavoq. Pitsaassusilersuinermi najoqqutassiap sunniutaa atuutilersinneqarneralu suliffeqarfiup avataaniit akulikitsumik nakkutilliisoqartarneratigut nakkutigineqarpoq. Royal Greenland tamatumunnga tunngatillugu akuersissuteqartartunik nunanit tamalaaneersunik suleqateqarpoq.
Eqqiluisaarneq pitsaassuserlu pillugu eqqummaarinneq pillugu pikkorissartarnerit
Royal Greenlandip pitsaassuseq pillugu najoqqutassiaa tunisassiorfimmi sulisunik pikkorissunik pitsaassutsimillu pingaartitsisunik, taamaalillutik pilersaarutinik naapertuisunik aallaaveqarpoq. Suliniutit nutaat pitsaassusilerinermik immikkoortortamit ilitsersuisuuffigineqarlutillu, nakkutigineqarlutillu malittareqqiiffigineqartarput. Tunitsivinni tamani isumannaallisaaneq nakkutilliinerlu qaffasissoq qulakkeerniarlugu eqqiluisaarneq pitsaassuserlu pillugu eqqummaarinneq pillugit annertuumik pikkorissaasoqartarpoq.
Pilersuisutsinnut piumasaqaatit
Aalisakkat qaleruallillu pitsaanerpaat atuisutsinnut tunisassiariumallugit pilersuisugut suleqatigisartakkagullu sukannersumik piumasaqaateqarfigineqartarput.
Pilersuisugut suleqatigisartakkagullu suliffeqarfiup avataabiittut Royal Greenlandimiit annertuumik piumasaqarfigisarpagut. Tunisassiaq sunaluunniit akisussaaffigigatsigut taamaaliortarpugut. Pilersuisut Royal Greenlandimik suleqateqarumasut nakkutilliiffigineqartarnissaat taamaammat naatsorsuutigineqassaaq.
Suleqatinik nutaanik nakkutilliillunilu nalorninartunik nalilersuineq
Pingaarnertut pilersuisugut suleqatigisartakkagullu suliffeqarfiup avataaniittut nalorninartunik naliliineq tunngavigalugu toqqarneqartarput. Nakkutilliisut piginnaasaqarluartut nakkutilliineq Royal Greenlandip piumasaqaatai qaffasissut naapertorlugit ingerlattarpaat. Tunisassiagut pillugit inuussutissalerinermi isumannaallisaaneq qaffasinnerpaaq qulakkeerumallugu periuseq tamanna pitsaanerpaasoraarput.
Royal Greenlandip immersugassaq pilersuisunngorumasumit suliffeqarfiup avataaneersumit immersorneqartussaq nakkutilliinnginnermi nassiuttarpaa. Immersugaq tamatuma kingorna Royal Greenlandimi pitsaassusilerinermi immikkoortortamit akuerineqassaaq. Immersugaq toqqorneqarlunilu kingorna takussutissatut pilersuisumullu takuniaanermi atorneqassaaq.
Naliliinermi immersugassaq piumasaqaataasoq qarasaasiannut toqqorruk imaluunniit ileqqorissaarnissamut najoqqutassiat pilersuisunut atuuttut qarasaasiannut toqqukkit.
Nakkutilliilluni takuniaaneq
Pilersuisugut pitsaassutsimik qaffasissumik eqquutsitsinissaat qulakkeerniarlugu akulikitsumik nakkutilliivigineqartarput. Tunisassiaat pilersuisup HACCP naapertorlugu periusissiaa naapertorlugu misissorneqarlutillu nakkutigineqartarput. Pilersuisoq nikingassutaasinnaasut pillugit Royal Greenlandimut nalunaartussaatitaavoq. Nikingasoqarpat alloriarneq tulleq suussanersoq aalajangerniarlugu naliliisoqaqqissaaq.
Akuersissut
Akuersissut pisortat suliffeqarfiutiginngisaanni pisisartunilu ulluinnarni ingerlatsinermi pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Aalisakkaerinermik qalerualerinermillu inuuniuteqarnermi piumasaqaatit sakkortuut eqquutsikkumallugit tunisassiornerup sapinngisamik piujuartitsinermik tunngaveqarlunilu isumannaatsuunissaa Royal Greenlandimi anguniagaraarput. Tamanna peqqutigalugu arlalinnik akuersissuteqarpugut.
Pilersuisunik nakkutilliineq
Niuertarfeqarfinni tuniniaasunilu ataasiakkaani pitsaassusilerinermik immikkoortortat niuertarfeqarfinni pilersuisunik nakkutilliineq akulikitsumik ingerlattarpaat. Atuisulli piumasaqaataasa suli qaffakkaluttuinnarnerisa, niuertarfeqarfinni annertuukkaanillu tuniniaavinni nutaanik pisussaaffeqalernerup, oqartussaniit piumasaqaatit sukanganerugaluttuinnarnerisa kiisalu tunisassianik nassiussuinermi nunarsuarmiooqataajartuinnarnerup suliassaq taanna ajornakusoortippaa. Niuertarfeqarfiit pitsaassutsimik inuussutissallu isumannaatsuunissaannik qulakkeerinninnitik nammineerlutik assigiissaartumik inerisarpaat. Tamanna piumasaqaatinik ukuninnga pilersitsinermik kinguneqarpoq: British Retail Consortium (BRC) kiisalu International Featured Standards (IFS).
Pilersuisut suliffeqarfiillu piumasaqaatit IFS aamma BRC naapertorlugit akuersissutinik noqqaassuteqartut akuersisartumit attuumassuteqanngitsumit naliliiffigineqartarput. Taamaaliornikkut attuumassuteqartut tamarmik imminnut isumalluutigissanngillat. Akuersisartut aaqqissuussap tutsuiginassusaata qulakkeernissaanut suleqataapput, niuertarfeqarfiillu aaqqissuussap allanngujaassusaa tatigisinnaavaat. Inatsiseqarneq eqqarsaatigalugu akuersissuteqarnissaq pisariaqanngikkaluarpoq, pitsaassutsilli qulakkeernissaanut killiffik piumasaqaatit annertussusaannit aalajangerneqartarpoq.
Royal Greenlandimi tunisassiatta pitsaassusaat suliffeqarfimmi nammineerluta oqartussanillu suleqateqarluta qulakkeertarpagut. Tunisassiorfinni assigiinngitsuni tunisassiarpassuatta akuersissuteqalernissaat aamma angunikuuarput. Royal Greenlandimi akuersissutit amerlanerusut pigilernissaat sulissutigiuarparput.
The Marine Stewardship Council (MSC)
MSC nunani tamalaani nungusaataanngitsumik aalisarnermut akuersissuteqarnermut aaqqissuussaavoq. MSC suleqataallu niueruteqarluni aalisarnermi aalisartumiit atuisumut naleqalersitsinermi periutsini tamani suleqatigiinnikkut attaveqatigiinnikkullu nungusaataanngitsumik suleriutsit siuarsarnissaat anguniagaraat. MSC-p ilisarnaataa tungujortoq atuisunit ilisariuminartuusoq tunisassiap akuersissuteqarnikkut nungusaataanngitsumik tunisassiarineqarsimaneranut ilisarnaataallunilu pilerfiata tungaanut takussutissaqarpoq.
MSC-p oqaluttuarisaanera
MSC-p oqaluttuarisaanera
Marine Stewardship Council Unileverimiit Verdensnaturfondenimiillu 1997-imi pilersinneqarpoq. MSC kattuffinnut pilersitsisunut tamanut 1999-imi attaveerutsinneqarpoq.
Nungusaataanngitsumik aalisarnermi MSC-p avatangiisimut najoqqutassai FAO Conduct for Responsible Fisheriesimit (akisussaassuseqaruni aalisarnermi ileqqorissaarnissamut najoqqutassat) tunngaveqarput. Najoqqutassaq nunani tamalaani aalisarnermut ilisimasartuunit attuumassuteqanngitsunit ataavartumik nalilersorneqarlunilu nakkutigineqarpoq. MSC-mi najoqqutassat pingaartitat pingasut malillugit tunngavilersugaavoq: nungusaataanngitsumik aalisarneq, avatangiisimut ajoqutaasunik annikillisaaneq kiisalu aaqqissuussamik nakkutilliineq.
Aalisarnerit ataasiakkaat MSC-p ilisarnaataanik tungujortumik tunisassiaminnut ikkussisinnaalissagunik nalilersorluarneqarlutillu piffissami sivisuumi malinnaavigineqartarput. Tassani aalisarneq nungusaataanngitsumik aqunneqarnersoq takuniarlugu assigiinngitsut misissorneqartarput. MSC-tut akuerisaassagaanni aalisarnermi nungusaataanngitsumik ingerlatsineq takussutissiornerlu pillugit piumasaqaatit arlallit eqquutsinneqarsimassapput.
Aalisakkanut tukertitaanngitsunut taamaallaat
Aalisakkanut tukertitaanngitsunut taamaallaat
MSC-p ilisarnaataa aalisakkanik tukertitaanngitsunik aalisarnermut taamaallaat atuuppoq. Aalisakkanik qalerualinnillu akisussaassuseqartumik tukertitanut assingusumik aaqqissuussaqarpoq, tassa ASC.
MSC-tut akuerisaagaanni akuersissut ukiuni tallimani atuuttarpoq. Piffissami tassani aalisarneq ataavartumik nakkutigineqartarpoq, minnerpaamillu ukiumut ataasiarluni MSC-mi piumasaqaatinik eqquutsitsinersoq qulakkeerniarlugu misissuisoqartarpoq. MSC-p ilisarnaataa atuisut tunisassianik suliffeqarfinnillu nungusaataanngitsumik aalisarnermik tapersersuisunik toqqaanissaannut kajumissaataavoq.
