Nunatsinni tunisassiassanik inerisaavik
Pissuseqatigiiaat allat niuerutigilersinnaanissaannut ataavartumik periarfissarsiornissaq teoriimik naammassisaqarnermillu ataqatigiisitsilernissamik aamma tunisassiassamik qanimut ulluinnarnik misilittaanermik tunngaveqarluinnarpoq.
Royal Greenland pissuseqatigiiaat allat aalisarneqarsinnaalernissaat pillugit periarfissat qulaajarniarlugit 2013-imi novembarimi tunisassiassanik inerisaavimmik nunatsinni pilersitsivoq. Nikoline Ziemer Københavns Universitetimiit uumassusilerinermi cand. scient-iuvoq, tassa uumassusilerinermi kandidatitut ilinniagaqarpoq.
Nunatta imartaa uumasunik pissuseqatigiiaanik assigiinngitsunik uumassusilinnillu ulikkaarpoq, arlallilli niuerutigineqalersimanngillat. Pissuseqatigiiaat soorlu siuteqqut imarmiut, eqqusat, inalugallit aamma qeqqussat – pissuseqatigiiaat tamarmik niuerfinni nunani tamalaaniittuni ullutsinni niuerutigineqartut, Royal Greenlandilli killilimmik peqataaffigisai imaluunniit peqataafiginngisai.
Nikoline Ziemer qullersaqarfimmi Nuummiittumi allaffeqarpoq, tassanilu pissuseqatigiiaanik allanik inerisaanermi teoriinut ilisimatusarnernullu tunngasunik suliaqartarpoq; allakkianik ilisimatusarnermut tunngasunik atuartarpoq, suliffeqarfinni allani suliniutit assingusut pillugit nassuiaatit aallaavigalugit ilisimasanik misilittakkanillu katersisarlunilu misileraalluni suliaqarnermini takussutissatut atugassaminik suliniut pillugu nassuiaatiliorlunilu niuerutissanut najoqqutassaliortarpoq. Taamatuttaaq nunatsinni tunisassiassanik inerisaavik inerisaavinni assigiinngitsuni ilisimatusarnermik suliaqarfiusuni arlalinni peqataasarpoq, amerlasuutigut inerisaasut/ilisimatusartut allat nunani avannarlerniittut peqatigalugit.
Misileraalluni aalisarneq, naatitsineq misissugassanillu katersineq suliat apeqqutaatillugit aasaanerani annermik pisarpoq. Upernaakkut aasakkullu suliat aalajangersimasut pillugit misileraanissaq pisarpoq. Misileraaneq nunatta kitaani sumiiffinni assigiinngitsuni ingerlanneqartarpoq, pingaarnertut sumiiffinni Royal Greenlandip tunisassiorfeqarfiini tunitsiveqarfiinilu.
Suliniutit pingasut
Ukiuni siullerni suliniutit pingasut pingaarnertut suliarineqarput, tassa eqqusat, inalugallit qeqqussallu.
Eqqusat kinguaassiutaat pingaartumik Kangiani nerisassatut mamarineqarluarput. Eqqusat nunatta kitaata sineraata qanittuani sumiiffinni arlalinni siumorneqarsinnaapput inerisaavillu misileraalluni aalisarlunilu tunisassiornikuuvoq. Suliniutip inuttarpaaloqassagami eqqusallu kinguaassiutaasa piiarnissaannut teknikkikkut iluarsiissutissat amigaataammata iluatsinnissaa ajornakusoorpoq.
Inalugallittaaq Kangiani nerisassatut mamarineqarluarput, tassami uumasut taakku qituttut panertillugit kusanartumillu poortorlugit akisoorsuanngorlugit tuniniarneqartarput. Inerisaavik 2017-imili inalugaleqassutsimik, immap itissusaanik inalugallillu immap naqqani qanoq ittumiittarnerannik misissueqqaarpoq 2019-imilu Royal Greenland sumiiffinni aalajangersimasuni Ikerasaarsuup Nuullu akornaniittuni misileraalluni aalisarsinnaanngorpoq. Nikoline Ziemerip Royal Greenland kilisaallu M/tr Sermilik suleqatigalugit sapaatip-akunnerpaaluini misileraalluni aalisarpoq, aaqqissuussamik aalisarnissamut qinnuteqarnissamut sinaakkutiliisumik suliaqarpoq, maannalu akuerisaanissaminut utaqqiinnarpoq.
Qeqqussanik suliniuteqarneq immap pissusaanik tunngaveqarpoq ukiorpassuarni pitsanngorsarneqarsimasoq niuerutigilerneqarnissaanulli suli ukiorpassuarni utaqqisariaqartoq. Nikoline Ziemer aallarniutitut qeqqussat uumassusaat, naatitseriaatsit misileraallunilu naatitsinissaq pillugit ilisimasanik pissarsiniarluni ilisimatusaqatiminik Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiinneersunik EU-meersunillu isumasioqateqarpoq. Misileraalluni annikitsunik naatitsinerit siulliit 2018-imi aallartinneqarput 2020-milu annertunerusunik, pingaarnertut misissuilluni niuerfinnullu misiliutissanik nassiussuilluni atorneqartussanik, Maniitsup eqqaani maanna naatitsisoqarpoq.
