Qeqqussat naatitat qaqitallu siulliit tunisassiarineqarput

Hendrik umiatsiaaqqami aquttuuvoq, Maniitsullu talittarfiata paavatigut arriitsumik ingerlaarpugut. Umiatsiaaqqamiipput Nikoline Ziemer, Royal Greenlandimi tunisassianik inerisaavimmi ingerlatsisoq, Hendrik Jensen, piniartoq Royal Greenlandip qeqqussanik tunisassiornissamut suliniutaa 2018-imi aallartimmalli Nikolinemut ikiuuttoq. Ivik Høegh Peter Lund aamma Sofus Guldager, aalisartoq aappaalu sanasoq, ikiortitut ilaapput. 

Minutsialunni arriitsumik ingerlaareerluta imaannarmut pivugut, sukkatsilersugullu Hendriup ilisimatippaatigut. Kingorna sukkatsippoq, umiatsiaararlu 150 hiistilimmik ataasiinnaanngitsumik marlunnilli motooreqartoq ingerlaannaq malunnarsivoq. Imaq manissuinnaavoq umiatsiaaqqamiittullu oqaaseqaratik isikkivissuaq silaannarillu aliannaarsaarutigaat. Suleqatigiit immami uumatitsivinnut aqqut taanna arlaleriarlugu aqqutigereersimagamikku tamarmik sungiutiinnarsimavaat.

»Kusanarlutillu naaneri sukkapput«

Immami uumatitsiviit qeqqussallit Maniitsup kujataata-kangisissuani sømilinik marlussunnik ungasitsigisumi qeqertat akorniniittut tungaanut ingerlaarpugut. Nikolinep suliniut 2018-imili aallartippaa, ukioq mannalu qaqitassat iluatsissanersut iluatsissannginnersulluunniit una sapaatip-akunnera iluamik aatsaat paasissavaa.

Qeqqussat ilumut naatinneqarsinnaasut 2019-imi paasivaa, ukioq mannalu inernerit qanoq issanersut pissanngatigaa. Pituuttat qaammatit arfineq-pingasut matuma siorna ningippai, qeqqussallu assigiinngitsut marluk - tassa sulluitsut aamma uisut - pituuttaniipput. Qeqqussanik suliniut Agnes Mortensen TARI-mi Savalimmiuneersoq aamma Susse Wegeberg Aarhus Universitetimeersoq peqatigalugit piviusunngorpoq, taakkumi suliniutip aallartinneraniilli periusinik ilisimasanillu tunioraasimapput.

- Takuuk, naalluarsimapput, immami uumatitsiviit qanilliniariarigut Nikoline nuannaarpalulluni oqarpoq. Umiatsiaaraq uumatitsiviit ilaannut pitunneqarpoq, sorianngitsorlu sulisut tamarmik umiatsiaaqqamiit nioriarlutik uumatitsiviup sinaatigut pisulerput.

Sulisut ilaasa uumatitsiviup illuanukariarluni pituutaq savimmik kittorarpaa, allat marluk illua-tungaaniit umiatsiaaqqamut qaqikkaat.

Sulisut pituutaq qeqqualik kaarimut umiatsiaaqqamiittumut meterikkaarlugu qaqippaat. Sivitsunngitsoq pituutaq tamaat qaqippaat, kaarilu qeqqussanik ulikkaangajareerpoq. Qeqqussat minguillutillu, assigiiaarlutillu qalipaatigeqaat.

- Kusanartumik sukkasuumillu naasimapput. Qeqqussat allat aasakkut naasaraluartut naasimanngillat – taamaammat piffissaq eqqorlugu qaqippagut, Nikoline tulluusimaarluni oqarpoq, nangipporlu:

- Torrassuaq. Ilimagisanniit annertunerusunik qaqitsivunga.

Akunnerup affaa qaangiutiinnartoq kaari ulikkaarpoq, taamaalillutillu qaqitat siulliit tunisassiarineqarsinnaanngorput. Tunisassiorfimmi Maniitsumiittumi tunisassiarineqassammata uterpugut.

Immikkoortiterineq qerititsinerlu

Maniitsup talittarfianut apuuppugut, kaarilu kivitsissummik qaqeriarlugu tunisassiorfiliaanneqarpoq.

Nalunaaqutaq ullaakkut arfineq-pingasut qaangilaarpaa, qaqitallu siulliit suliarineqarlutillu tunisassiarineqannginnerini illoqarfiup akunnittarfianut ullaakkorsioriarnissatsinnut piffissaqarpugut. Suleqatigiit ullaakkorsiorluareerlutik isumalluaqalutik tunisassiorfimmut qeqqussanik akunnerit marluk sioqqullugit qaqitaminnik tunisassiornissartik aallartikkiartorlugu ingerlapput.

Nalunaaqutaq qulinngorpoq, suleqatigiillu tunisassiuleruttorput. Nikolinep ikiortaatalu saniatigut sulisut allat marluk suleqataapput.
Immikkoortiterisoqarluni, oqimaalutaasoqarlunilu poortuisoqarpoq. Suleriaaseq nutaaq atorneqaraluartoq suna tamarmi aaqqissuussamik ingerlavoq.

- Siullertut qeqqussat pituuttaniit piiartarpagut. Taava ajunnginnersut misissortarpagut. Ajoquteqarnersut, uumasuaraqarnersut imaluunniit ajortissimanersut misissortarparput. Amerlanerpaartaalli pitsaalluinnarput, taamaammat immikkoortiterivallaanngilagut. Tassa qeqqussanik naatitsinerup pitsaaqutaa, immikkoortitigassaqanngilaq. Pitsaanerusinnaanngilaq, Nikoline tunisassiornerup ingerlanerani oqaluttuarpoq.

Qeqqussat immikkoortiterneqareeraangamik oqimaalutarneqarlutillu kiilukkaarlugit immikkoortiterneqartarput. Poortuutissaamut qeratasuumut poortorneqariarlutik ullulerlugit, suussusilerlugit paasissutissanillu pisariaqartunik allanik imalimmik meqqilerlugit naggataagut qeritinneqartarput.

Qeqqussat ullaaralaakkut immami uumatitsivinniit qaqinneqarneriniit immikkoortiteriarlugit qerisinniisaata ingerlarnga katillugu akunnernik tallimanik sivisussuseqarpoq. Qaqitat siulliit tamarmik niuerfinnut atuisunullu inuinnarnut ullup-qeqqartinnagu nassiuteriaannanngorput.

Suleqatigiit ullup-qeqqata kingorna immami uumatitsivinnukarlutik avalaqqipput, suliarlu aallaqqaataaniit aallarteqqippaat. Suliaq pituutap qeqqussallip kingulliup immamiit qaqinneqarnissaata tungaanut ullualunni uteqattaarneqarpoq.