You have an outdated browser

Please update your browser

Update browser
Nutaarsiassaasivik Nutaarsiassat

MIO aamma Royal Greenland suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarput

26.11.2020

Royal Greenlandip Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suliniaqatigiiffik MIO suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarfigineratigut Naalagaaffiit Peqatigiit meeqqat pillugit isumaqatigiissutaat, matumani aamma meeqqat pisinnaatitaaffii, pillugit ilisimasat pitsanngorsarlugillu siammartissavai.

Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut ippassaq pingasunngornermi novembarip 25-ani 2020 Meeqqat illersuisuannit Aviâja Egede Lyngemit MIO-meersumit aamma Royal Greenlandimi attaveqarnermut sulisoqarnermullu pisortamiit Jens K. Lyberthimit atsiorneqarpoq. Isumaqatigiissut erngertumik atuutilerpoq, isumaqatigiissummilu anguniarneqartut pillugit sulineq aallartissinnaanngorpoq.  

- Royal Greenlandip nunatsinni sulisui ukioq manna 2.100-iupput. Sulisoq ataaseq agguaqatigiisillugu marlunnik qitornaqarpat meerarpassuit meeqqat pisinnaatitaaffiinik ilisimasaqalernissaminnut periarfissaqarnissaat qulakkeersinnaavarput. Ullumikkut isumaqatigiissusiornitsigut Royal Greenlandimi piginnaasanik annertusaalluni inuiaqatigiinni pitsaasumik inerisaanissamik anguniagaqarneq tunngavilerparput. Isumaqatigiissummi anguniakkat nunarsuarmut tamarmut atuuttut 17-issaata ”Nunarsuarmi tamarmi peqatigiinnerit” piviusunngortinnissaa piujuartitsinissamut periusissatsinni aamma ilaavoq, Jens K. Lyberth suleqatissanilu naapinnerminni ilaatigut oqarpoq.


Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ilisimasanik annertusaassasoq Meeqqat illersuisuat Aviâja Egede Lynge erseqqissaavoq.


- Nunatsinni suliffeqarfiup annerpaap MIO-p meeqqat pisinnaatitaaffiinik sulisunut ingerlatitseqqinnermik suliniuteqarneranut tapersiinera usorsisimaarutigalugulu nuannaarutigaara. Meeqqanut atugassarititaasut pitsanngorsarniarlugit tusagassiutitigut saqqummertarneq naammanngilaq. Royal Greenlandip suliniuteqarneratigut meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit oqallinneq pimoorunneqarnerullunilu siammasinnerussaaq. Najukkani unammillernartut pillugit ilisimasanik katersiniarluni MIO-miit nunatsinni sumiiffinnut 40-nut angalasoqarnikuuvoq. Taamatut suliaqarnitsinni inuppassuit ilaqutariinneq, meeqqanik perorsaaneq meeqqallu naleqartitaannik paasinninnissaq pillugit sakkussaminnik amigaateqartut oqaloqatiginikuuagut.

Pisinnaatitaaffiit kisimik pineqanngillat

 

Ullumikkut atsioqatigiinnermi eqqarsaatinik misilittakkanillu avitseqatigiinnissamut periarfissaqarpoq. Meeqqat pisinnaatitaaffii kisimik ukkatarineqanngitsut malunnarpoq.


- Meeqqat atugarissaassappata angajoqqaat aalajangersimasumik suliffeqarnissaat pingaaruteqartorujussuuvoq. Sinerissami atuarfinniit tamanna paasivarput. Tamatumali saniatigut Royal Greenland Academy aqqutigalugu sulisut ataasiakkaat inuttut ineriartornissaat ukkatarinikuuarput. MIO-p suleqatigineratigut suliniutit ilaartussavagut. Suliniuteqarnermi MIO-p paasissutissaatai ilisimasaalu aallaavigissallugit pingaaruteqarpoq, Jens K. Lyberth Meeqqat illersuisuanniit taperserneqarluni oqarpoq.

- Immitsinnut pisariaqartillutalu kivitseqatigiissaagut. Nunatsinni angalagaangatta meeqqat pillugit isumaqatigiissummi immikkoortortut 54-it pillugit sulisunik oqaloqateqartarnissatsinnut piareersimasassaagut. Pisinnaatitaaffiit killileeqqusaannginnermik ilaatigut paasineqarsinnaasarmata itisiliisoqartariaqarpoq. Inuunerissuuneq aamma eqqartorneqartassaaq. Inuunerissuuneq sunaava? Pisinnaatitaaffiit pillugit ilisimasat oqaloqatigiinnikkut siammartissavagut, taamaalillutalu meeqqat inuunerinnissaannut peqataassaagut, Aviâja Egede Lynge oqarpoq.

Isumaqatigiissut ukiuni tallimani atuutissaaq, MIO-lu tapiissutinik 50.000 koruuninik annertussusilinnik Royal Greenlandimiit ukiut tamaasa pisassaaq. Aningaasat tapiissutigineqartut annertussusaat allanngorsinnaavoq.

Isumaqatigiissut uani atuaruk: Isumaqatigiissut 

Nutaarsiassat tullii: Qeqertarsuarmi saattuarniarneq ingerlalluarpoq
...