Aalisakkat toqorarsimasut misissorneqarput
Aalisartut Sisimiuneersut arfinillit Maniitsumeersullu ataatsip aalisakkat pisaat qassutini uumatitsivinni bundgarninilu saarullinniutiniittut toqorarsimapput. Toqorarsimanerinut suna peqqutaasimanersoq Royal Greenlandimit paasiniarneqarpoq
Aalisartup Sisimiuneersup video nittartakkatigut naapittarfimmi Facebookimi pingasunngornermi juunip qulingiluaani 2021 siammarterpaa, videomilu qassutini uumatitsivinni saarullinniarnermut atatillugu Royal Greenlandimit atukkiunneqartartuni saarulliit toqorarsimasut takuneqarsinnaapput.
- Qassutit uumatitsiviit arfinillit arfineq-marlulluunniit kiisalu bundgarnit ataatsit piffissap sivikitsup iluani saarullinnik toqorarsimasunik siumorfiusut paasivarput. Tamanna qaqutigoorluinnarpoq, soorlu taamak pisoqarsimanersoq maanna misissuleruttorparput, Sten Sørensen, Royal Greenlandimi saarullinnik saattuanillu tunisassiornermut ingerlatsinermik aqutsisoq oqarpoq.
Video pineqartoq maannamut syvtusinderiarluni takuneqarsimavoq, Facebookimillu atuisorpassuarnit siammarterneqarlunilu qisuariarfigineqarpoq. Aalisakkat toqorarsimanerat saarulliit perlersimanerannik peqquteqartoq ilaat isumaqarput, taamaattoqanngitsorli Royal Greenland isumaqarpoq.
- Periuseq aalisarnermi misilittarluaqqaarneqarnikuuvoq, saarulliillu sapaatip-akunnerini arlalinni nerisaqaratik uumasinnaapput. Tamanna aalisakkat toqorarsimanerannut peqqutaanngitsoq qularinngilarput. Saarulliit toqorarsimanerat nunami sermip aanneranik peqquteqarsinnaavoq, imaluunniit saarulliit bundgarniniit qassutinut uumatitsivinnut nuunneqarnerini periuseq atorneqartoq peqqutaasinnaavoq, Sten Sørensen oqarpoq, nassuiaavorlu.
Maannamut qassutit uumatitsiviit 200-init amerlanerusut atorneqarput, aalisartullu 120 bundgarnersorput.
- Pisoq qaqutigoorluinnarpoq. Qassutinik uumatitsivinnik taamak amerlatigisunik bundgarninillu pisat piffissap taamak sivikitsigisup iluani toqorarsimanerat siornatigut misiginikuunngilarput. Qassutini uumatitsivinni ukiumut annerpaamik ataatsini marlunniluunniit saarulliit toqungasut siumortarpagut, Sten Sørensen oqarpoq.
Qassutit uumatitsiviit nunamiit sermip aaffianut iigartartumulluunniit qanippallaartumut inissinneqarsimanerat, taamaalillunilu immap qaavata imermik tarajoqanngitsumik akoqarpallaalernera saarulliit toqorarsimanerannut peqqutaasinnaavoq. Tamanna saarullinnut sunniuteqartarpoq.
- Paasissutissat naapertorlugit oqalunnissarput pingaaruteqarluinnarpoq, tamatumunngalu atatillugu saarulliit perlerlutik toqorarsimanavianngitsut oqaatigisinnaavara. Aalisartunit nalunaarutigineqartut naapertorlugit saarulliit pisarineqarlaat pineqarput, Sten Sørensen erseqqissaavoq.
Sten Sørensen pisoq pillugu Royal Greenland qanoq iliorniarnersoq aperineqarami sulisut Maniitsumeersut arlallit kangerluit ilaannukassasut akivoq.
- Sumiiffimmi eqqaanilu qassutit uumatitsiviit pineqartut inissisimaffigisaanni imermik tarajulimmik misissugassamik tigusissaagut. Inernerit paaseriarutsigit nalunaaruteqarumaarpugut, Sten Sørensen oqarpoq.
Oqaloqatigiittoqarnissaanik kajumissaarivoq
Aalisakkat sermip aassimaneranik toqquteqarsimasinnaanerannik Sten Sørensenip oqarnera Sisimiuni aalisartut piniartullu peqatigiiffianni SAPP-mi siulittaasup Knud Mølgaardip isumaqatigaa. Taassumami pisani qassutit uumatitsiviit pineqartut ilaanniittut aamma annaasimavai, ukiunilu kingullerni pingasuni saarullinnik Sisimiut eqqaani pisanik tunisisarami aalisarneq ilisimasaqarfigaa.
- Kangerlunni kiarujussuaqattaarmat sermeq aangaatsiarpoq, tamannalu saarullinnut ajoqutaavoq. Tamanna qassutillu uumatitsiviit immerpallaarneqartarnerat aalisakkat toqorarsimanerinut peqqutaasimasinnaavoq. Uagut immitsinnut eqqaassagutta qassutit uumatitsiviit maajip 13-ianili immerneqarsimammata saarulliit sivisuallaamik qassutini uumatitsivimmiitinneqarsimapput. Tamanna saarulliillu amerlavallaarsimaratarsinnaanerat kiisalu erngup tarajoqanngitsup sunniuteqarnera taamak ajuusaarnartumik kinguneqarpoq. Ajuusaarnaqaarlu, Knud Mølgaard oqarpoq.
Saarulliit toqorarsimasut ulluni kingullerni pisarineqarsimasut aammattaaq ilisimavaa, taamaammallu toqorarsimanerinut erngup peqqutaasimasinnaanera ilimagaa. Soorluli Stenip oqarneratut saarulliit bundgarniniit qassutinut uumatitsivinnut qanoq nuunneqartarnerisa misissorneqarnissaat pingaaruteqartoq erseqqissarpaa.
- Saarulliit nuunneqarnerminni tuavisaartinneqarlutik uippajaartinneqarsimanersut imaluunniit nuussineq qajassuartumik arriitsumillu ingerlanneqarsimanersoq pingaaruteqartupilussuuvoq. Taamaammat silaannalersorluarnissaq eqqarsaatigalugu qassutini uumatitsivinni inissaqarluarnissaq pingaaruteqarpoq, oqarpoq, nangipporlu:
- Aalisartalerlaat periuseq ilikkaqqaartussaavaat, neriuppungalu aalisarnermi ajornartorsiutit peqatigiiffitsinnut nalunaarutigineqartassasut. Imaaliallaannaq oqaatigineqarsinnaanngimmat Royal Greenland toqqaannartumik attaveqarfigisariaqarparput. Taamaammat pisoq ajuusaarnartoq ilikkagaqarfigiumallugu suleqatigiinnissarput pingaaruteqarpoq, Knud Mølgaard naggasiivoq.