World Ocean Day: Piujuartitsineq Royal Greenlandimut pissusissamisoortuuvoq
Royal Greenlandip piunerminut aalisakkat qaleruallillu aalisarneqartartut tunngavigai. Taamaammat siunissami kinguaariit eqqarsaatigalugit pissuseqatigiiaat mianerineqarnissaat pingaaruteqarpoq. Tamanna World Ocean Dayimut atatillugu qitiutinneqarpoq.
Allattoq Mathies Hvid ToftFN-ip ullorititaanut World Ocean Dayimut atatillugu aalisarnermi MSC-nik akuersissuteqartarnerup saqqummiunnissaa pingaaruteqarpoq.
Piujuartitsinermi tassaannaanngilaq aalisakkanut nunarsuarmullu iluaqutaasussaq. Nunanili tamalaani pisisartunit piumasaqaatitut annertusigaluttuinnarpoq.
- Siullermik piujuartitsinermik tunngavilimmik aalisarneq pissuseqatigiiaat peqqissuunissaannik qulakkeerinneqataavoq. Piujuartitsinermilli tunngaveqarneq nunarsuarmi tamarmi pisisartutsinnit piumasarineqaleraluttuinnarpoq, Jens K. Lyberth Royal Greenlandimi sulisoqarnermut attaveqatigiinnermullu pisortaq oqaluttuarpoq.
2030-mi 75 procentit akuerisaassapput
Royal Greenlandimi tunisassiat 60 procentii sinnerlugit akuersissuteqarput, 2030-mili minnerpaamik 75 procentit angunissaat anguniarneqarpoq.
- Europami niuerfinni pisisartut tassaapput piujuartitsinermik tunngaveqarnermik piumasaqarneruleraluttuinnartut. Ukiunili kingullerni akuersissuteqarnermik piumasaqaat Kangianut USA-mullu anngussimavortaaq, Jens K. Lyberth itisiliivoq.
World Ocean Day / MSC
World Ocean Day / MSC
-
World Ocean Dayimut atatillugu nunarsuup imartai siunissamut illersorniarlugit nunani tamalaani ukiut tamaasa malunnartitsisoqartarpoq.
- World Ocean Day FN-mit pilersinneqarpoq.
- “MSC” Marine Stewardship Counselimit naalisagaavoq.
- Aaqqissuussaanikkut oqartussanut pituttorsimanani nunarsuarmi imartanik pissuseqatigiiaanillu illersuinermik sulialinnik tapersiillunilu nersornaatisitsisarpoq.
Assersuutigalugu avataasiorluni raajarniarneq MSC-mik akuersissuteqarpoq. Nipisat suanniarneq qaleralinniarnerlu akuersissuteqarputtaaq. Maanna nunatsinni saattuarniarneq MSC-mik akuerineqarsinnaanersoq misissorneqaleruttorpoq.
Royal Greenlandip periusissiaanut ilaavoq
Piujuartitsinerup annertusarnissaa Royal Greenlandip periusissaanut ilaalluinnarpoq.
Royal Greenlandip FN-ip nunarsuarmi anguniagaani 17-usuni sisamat immikkut qitiutissallugit toqqarsimavai. Anguniakkat tassaapput ilinniartitaaneq pitsaassusilik, suliffiit naapertuuttut aningaasarsiornikkullu siuariartorneq, akisussaassuseqarluni atuineq tunisassiornerlu kiisalu imaani uumassusillit.
- Akisussaassuseqarnikkut Royal Greenlandip siunissamut ungasinnerusumut iluatsitsilluarnissaa, imartat pissuseqatigiiaallu siunissaat qulakkeerneqassapput, Jens K. Lyberth erseqqissaavoq.
Linki toorlugu Royal Greenlandip piujuartitsinermik tunngaveqarluni suliai pillugit paasisaqanerusinnaavutit.
