Royal Greenland pisanik nalunaarsuinermut APP-imik pilersitsivoq

Smartphone imaluunniit oqarasuaat angallattagaq oqarasuaataannaannginnami atortunillu soorlu kisitsissummik, ullorsiummik, nittartakkatigut naapittarfinnik, nipilersuutinik, e-mailimik, internetsimik kiisalu bankimut attaveqaammik, silassaq pillugu atortumik allarpassuarnillu atortoqarami ulluinnatsinni pinngitsoorneqarsinnaanngingajappoq.

Royal Greenlandip atortoq Indhandlingimik taaguutilik Apple Iphonemut 2020-mi novembarip arfernani ilannguppaa, atuutilernissaalu siunertaralugu aalisartut 21-it atuisinnaasunngortippai. Ilimagisamiit ingerlalluarneroqaaq.

APP-i atoruminartoq
Royal Greenlandimi suliffeqarfissuarmi qarasaasiaqarnermi ingerlatsisoq Lars Bo Hassinggaard, app-imik pilersitsisut ilaat, Ilulissani qaraasialerinermut immikkoortortaq peqatigalugu atuutsitsilernissamik aallarniivoq.
- Pisanik tunisinermi sulinerup oqilisarnissaa App-imik pilersitsinermi siunertaavoq, app-ilu iluaqutaasoq takusinnaalereerparput. Maanna aalisartoq allaffimmukarluni pappialarpassuarnik immersuisariaaruppoq, sulisullu kisitsiserpassuarnik qarasaasiamut ikkussuisariaarupput. App-imik atuinermi sulinerup ingerlarnga ajornannginnerulerlunilu qarasaasiamut ikkussuinermi kukkusoqaratarsinnaanera annikillivoq, Lars Bo Hassinggaard oqarpoq.

Suleriuseq pingaarutilinnik pingasunik immikkoortoqarpoq; App-i aalisartup pisaminut nalunaarsuiffigisinnaasaa; App-i oqimaassutsinik pitsaassutsinillu qulakkeerisinnaasoq nittartakkatigullu atortoq paasissutissanik katersillunilu Royal Greenlandimi qarasaasiaqarfimmut nassiussisartoq. Aalisartup paasissutissat ikkussugai malillugit nalunaarsukkat Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut, KANUAANA, nassiunneqartarput. Aalisartoq tunisineq naammassineqarniariartoq kontomi nalunaarsukkat allattorsimaffiannik App-ikkut pissaaq, taamaammallu aningaasaqarnini pisanilu nakkutigiuaannarsinnaavai.

- Ajornarpalussinnaavoq, app-illu pilersinniarnera aamma ajornakusuulaarnikuuvoq. Isumassarsinitsinniit atortup naammassinissaanut ukiut marlupajaat ingerlapput, Lars Bo Hassinggaard oqarpoq, atoruminartuunerarlugulu aamma oqaatigipallappaa.

- Assersuutigiinnarlugu aalisartoq Ilulissat kangerluani aalisarpoq. Tassani pisanut nalunaarsuiffik immersorpaa, matumani aamma sumerpiaq aalisarsimanini nalunaarsorlugu, kingornalu tulattarfimmi tunisineq aallartippaa. Pisat kivitsissummik kivinneqarput, kingornalu oqimaalutarneqarlutillu pitsaassusaat misissorneqarput. Tamatuma kinguninngua aalisartoq kontomi nalunaarsukkat allattorsimaffiannik nassinneqarami pisani qanoq naleqarnersut paasisinnaavaa. Pisat app-ikkut nalunaarsorneqarsimappata paasissutissat taakku sukkanerusumik aalisartumut tunniunneqassapput, Lars Bo Hassinggaard nassuiaavoq.

Sinerissap qanittuani aalisarnermut atugassanngorlugu pilersitaq
App-i sinerissap qanittuani aalisarnermi, aalisariutinut minnernut umiatsiaararsortunullu, atorneqartussanngorlugu pilersitaavoq, oqaatsillu pingasut atorlugit atorneqarsinnaavoq; kalaallisut, danskisut aamma tuluttut. Ilulissaniinnaq aalisartut 35-it maannamut atuisinnaapput, taakkulu ilaat atuisutut nalunaarsorsimasoq tassaavoq umiatsiaararsorluni aalisartoq Henrik Jensen. Henrik novembarimi atuutsitsileqqaarnermili peqataavoq, taamaalillunilui app-ip pitsanngorsarneqarnissaanut peqataasinnaasimavoq. Peqataavorlu.

- Aallaqqaammut nangaavunga, app-imillu pisariaqartitsinngitsugut isumaqaraluarpunga. Ullumikkulli atuisuunera peqqissimissutiginngilara, Henrik Jensen oqarpoq, itisiliivorlu.

- Tunitsiviup allaffianukarlunga pappiararpassuarnik immersuisariaaruppunga. Pisakka tulaateriarlugit kingorna angerlarsinnaavunga, piffissarlu sivikitsoq qaangiuppat qanoq pisaqartigisimanerlunga qanorlu naleqarnersut nalunaarsukkanik nassinneqartarpunga. Pisat annertussusaat malinnaavigalugit iluaqaaq, pappialarsornerujussuarlu taamaatippoq. Piffissap ingerlanerani pisat annertussusaat tamaasa malinnaavigisinnaavakka, kontomi nalunaarsukkat allattorsimaffii naneriaannanngorlugit ataatsimoortinneqarput, aammalu kukkunersiuisumut allaffimmiumulluunniit app-imiit nassiussisinnaavunga, Henrik Jensen, qimusserluni aalisarnermiit pisanik tunisinissap taamatulli ajornanngitsiginissaanik naatsorsuuteqartoq, nassuiaavoq. 

- Qimussinik apuukkutta pisagut aaneqassapput. Taava allaffimmukarlunga pappilissanik immersuisariaqanngilanga. App-i atoruminarlunilu iluartorujuuvoq.
Henrik Jensen aalisartutut App-ip pisariaqartitaminut tulluarsarneqarnissaanut aamma peqataasimavoq.

- Tunitsivimmi sulisut oqarasuaataasa normui aamma app-imiissasut assersuutigalugu siunnersuutiginikuuara. Taamaalillutik atorfissaqartitat tamarmik tassaniipput, Henrik oqarpoq.

Sulisut nuannaarput
Maren Jensenip, tulattarfimmi aqutsisup, aamma Freja Jensenip, Royal Greenlandip tunisassiorfiani allaffimmi sulisup, aalisartut app-i iluarigaat uppernarsarpaat.

- Ingerlalluaqaaq. Aalisartut nunamukartariaqannginnerat tunisisoqarnermi allannguutaavoq. Pisatik tunniuppatigit uagut tigussavagut, oqimaalutarlugillu pitsaassusaat misissussavagut, kisitsisillu taakku qarasaasiamut nalunaarsussavagut. Aalisartup pisassani allat isumagisinnaavai, soorlu umiatsiani salissinnaavaa. Aalisartut uagullu piffissamik atuinikinnerungaatsialerpugut, Maren Jensen, app-ip inerisarneqarnerani ukiup affaa suleqataasimasoq nassuiaavoq.

Aalisartut tunisaannit kisitsisit nalunaarsorneqartut kukkuneqakkajuttarsimasut Freja Jensen nassuiaavoq.
- Pappilissat immersorneqartartut ilaatigut atuaruminaatsittarpagut. Taamaammat paasissutissat nalunaarsorneqarneri sivisusinnaasarput. Maanna oqimaassusaat pitsaassusaallu kisiisa nalunaarsortarpagut. Sinneri app-ikkut qarasaasiakkullu paasissutissanik nalunaarsuisukkut isumagineqartarput, Freyja Jensen nassuiaavoq.

Aalisartut siunissaat
Edvard Olsenip, Ilulissani aalisarnermut siunnersortip, atuutsitsilernerup ingerlalluarnera nuannaarutigaa. Edvardi app-ip inerisarneqarneranut 2019-imi februaarimili suleqataasimavoq.
- Århusimi pikkorissarnissamut qaaqquneqarnikuuvunga, taamaammallu tigulluarneqarnera nuannaarutigaara. Maannamut aalisartut 35-it atuisutut nalunaarsorsimapput, ulapaarfimmili Ilulissaniinnaq aalisartut 100-it atuisuusinnaapput, soqutigineqarluarporlu, Edvard Olsen oqarpoq.

Aalisartut inuusunnerumaat atortoq tigulluarsimagaat Edvard oqaluttuarpoq.
- Aalisartut ukioqqortunerumaat tunuarsimaarnerugunarput, atortorli qanoq ajornanngitsigalunilu atoruminartigisoq paasilerunikku atuilissasut naatsorsuutigaarput. Royal Greenlandittaaq aalisartunut angallattakkamik oqarasuaateqanngitsunut Iphonemik atukkiussisinnaavoq.
- Aalisartut qanoq aalisartigisimanerminnik qanorlu isertitaqarsimanerminnik nakkutilliisut takusarpakka. Atortoq siunissami atorneqarnerulissaaq. Royal Greenland app-imik taamak ittumik pilersitsimammat tulluusimaarpunga, Edvard Olsen oqarpoq.

Suliffeqarfissuarmi qarasaasiaqarnermut ingerlatsisup Lars Bo Hassinggaardip app-i sineriammi illoqarfinni allani atuutsinneqalissammat siunissami aalisartunit amerlanernit atorneqalernissaa takorloorpaa.
- Aalisartut Uummannamiittut aappaagu januaarimi atuisuulernissaat naatsorsuutigaarput, kingornalu aalisartut Upernavimmiittut atuisuulissapput. Atortup sineriammi tamarmi atulernissaa ilungersorluta sulissutigaarput, Kalaallit Nunaalli nunarujussuuvoq, Lars Bo Hassinggaard qungujulluni oqarpoq.